Tavotteet ne tiellä pitää

Ihanassa illansuussa pyöräillessä sielu lepäsi ja ajatus lensi. Se on niin uskomatonta, että vaikka aluksi liikkeelle lähtiessa jälat tuntuisivat tukkoisilta, niin hetken kuluttua sellaista ei huomaakaan vaan nauttii vaan joka polkaisusta ja kerta kaikkiaan kaikesta.

Tällä kerralla ajatukset pyörähteli siinä, miten minä aina nappaan itselleni jonkin tavoitteen. Ihan selvää on, että viime aikoina SE tavoite oli huopa SM-kisat, mutta ollenkaan yhtä selvää ei ole, että mikä on seuraava Juttu.

Minigolf on ja pysyy, pyöräily on ja pysyy, kuula nousee ja pysyy ylhäällä – siinä kolme kovaa, mutta painopiste vaihtelee ja tavoitejuttu on tosiaan jossain vielä vähän katveessa. Sekin on selvä, että kun Tavoite loksahtaa kohdalleen, niin se sitten nappaa aikaa toisilta, mutta enpä osaa olla tuosta pahoillani. Ja voi niitä tavotteita olla parikin kerralla, jos eivät ole ihan niin totaalisia.

Jokainen meistä toimii omalla tavallaan ja tämä on osa minua.

Alla on tämän päiväinen kuva ehdottoman suosikkilenkkini varrelta. Sopivan mutkainen tie Kyrönjoen vartta pitkin ja kohta on jostain Isonkyrön ja Ylistaron väliltä. :)

Kyrönjoki

Hei Botniapyöräilykin lähestyy polkaisu kerrallaan. :)

Pari pikkuseikkaa: 1. Sain eilen Pohjalaisen verkkolehteen läpi pienen jutun huopa SM-kisoista. 2. Ostan erityisen minigolfkassin, että pystyn polkemaan pyörällä mailan kanssa. 3. Olen oppinut nauttimaan pitkistä tempaussarjoista, jotka ennen oli tuskaa. :)

Niin ja huominen menee Tampereella. Vien pojan Galaxin kuvauksiin ja käväistään kurkkaamassa Mansen betoniradat samalla kerralla.

Did you like this? Share it:

Leave a Reply

See also: