Suuren suuri pienen pieni asia

Siinä se nyt on, ensimmäinen verenpainetabletti.

verenpainetabletti

Viime viikolla työterveyshuollossa sanoin, että “nyt minä luovutan”. Työterveyshoitaja oikein hätkähti ja painokkaasti sai minut uskomaan, että tämä ei ole luovuttamista vaan perintötekijöiden ym. kanssa elämistä niin, että pidän itsestäni huolta, kun tiedän faktat ja toimin niiden mukaan järkevästi. Kyse on elinajanodotteesta, mahdollisuudesta mennä ja harrastaa täysillä, nostaa rautaa, elää hyvää elämää ja tehdä ratkaisuja kaikkien parhaaksi. Väsymys ja jopa treenien väliin jättäminen ei ole minun valintani.

Ei ole pieni asia “luovuttaa” ja todeta, että monta vuotta selvisin silkan liikunnan voimalla. Toisaalta liikunnan voima näytti nytkin kyntensä, kun sokerirasitustesti kertoi, että sillä suunnalla kaikki on paremmin kuin hyvin, paremmin kuin kymmeneen vuoteen.

Liikunta ja fiksu syöminen kannattaa! Ne toimii silloinkin, vaikka ei hoikistuisi lähellekään mallimittoja. Vaikka kaikkeen ei omin voimin pysty, niin paljon voi silti tehdä ja jokainen askel on rahaa terveyspankkiin.

Nyt on lääkärin lupa ja kehoitus liikkua, nostaa rautaa riemulla ja osallistua tempauskisaan joulukuussa. Asioiden aito laita alkaa hiljalleen saada oikeat mittasuhteet ja positiivisuus kuplii pinnan alla.

Tämä vierivä kivi ei siis sammaloidu vaan porskuttaa eteenpäin ja liikkuu ilolla. :)

Mikä muuten sai minut “luovuttamaan”? Se ei ollut usean viikon yritys saada tilanne takaisin haltuun tai edes viikon mittainen päänsärky.

Se oli se hetki, kun kahvakuulat oli mankattuna, kettleguardit ranteissa, painonnostokengät jalassa ja tuli mieleen, että on taas omituinen olo. “Mittaanpa verenpaineen”, tuumin ja siihen jäi kuulat lattialle. Sitä minä en enää voinut niellä ja näistä en luovu!

Kahvakuulat

Did you like this? Share it:

6 Responses to “Suuren suuri pienen pieni asia”

  1. Zi says:

    Lähipiirini kuuluva osallistui verenpainetutkimukseen joitakin vuosia sitten. Hänelle sanottiin, että tutkimuksen mukaan elintavoista huolimatta hänelle todennäköisesti tulee verenpaineongelmia perintötekijöistä yms. johtuen. Tsemppiä liikuntaan ja muutenkin :)

  2. Outi says:

    Kyllähän verenpaineongelmia on todella monilla ja hyvin erilaisilla ihmisillä. On hoikkia ja pulskia, pitkiä ja pätkiä, vanhoja ja hyvinkin nuoria. Perintötekijöille ei yksinkertaisesti voi mitään – paitsi tehdä parhaansa.
    Kiitos tsempityksestä. :) Toisinaan sitä tosiaan tarvitaan.

  3. Soile says:

    Tämä oli varmasti hyvä päätös eikä tosiaan mitään luovuttamista vaan itsestä huolehtimista. :)

  4. Outi says:

    Hyvä päätös ei vaan aina ole helppo. Tuossa jos missä oli nielemistä, mutta eipä tässä järkevää olisi ollut enää pitkittää. Ennen lepo rankan kauden jälkeen auttoi, mutta ei enää pelkästään.
    Joka tapauksessa parasta on, että nyt saa touhuta taas miettimättä, että mitä vahinkoa itselleen tekee. :)

  5. Teea says:

    Ei varmasti helppo päätös, mutta onneksi olet liikunnan ja elämäntapamuutosten avulla saanut joka tapauksessa lääkityksen aloitusta siirrettyä monta vuotta ja se aloitetaan vasta nyt :) Jos olisit jatkanut sohvaperunana, olisi lääkitys aloitettu jo monta vuotta sitten! Tsemppiä!

  6. Outi says:

    Sohvaperunana olisin diabeetikko ja pahemmin verenpainetautinen. Olen siitä harvinaisen varma.
    Ja tosiaan tänään jo tuntuu, että suuri taakka on poissa ja paineet varmasti alempana pelkästään senkin takia, että päätös tuli tehtyä. :)

Leave a Reply

See also: