Olotilana ergonomian takia harmistunut hobitti ja johan nousi penkistä

Olen lyhyt. Piste. Kuulan matka kohti taivasta on lyhyt, minigolfmailani on lyhyt, minä en kurkota korkealle ja ymmärrän omat rajoitukseni. Itse asiassa olen vallan tyytyväinen nykyään pituuteeni, MUTTA se on asia, joka asettaa rajoituksia ja tekee sen, että en pysty käyttämään keskimääräisille tehtyjä kuntosalilaitteita tai esimerkiksi työtuolia.

Täällä blogissakin kerroin, miten taistelin selkäkivun kanssa alkaen jostain huhtikuusta 2012. Silloin lähes lopahti kahvakuulan nostaminen. Kesällä toivuin aika hyvin ja taas kesäloman jälkeen selkä oli kamalan kipeä. Juurisyynä kaikkeen oli loppujen lopuksi työpiste, jossa istun päivät pitkät ja joka oli mitoitettu paljon pidemmälle ihmiselle.

Jos kieltäydyn normaalimittaisen ihmisen työpiste- ja tuolimitoituksesta, niin sille on selkeä syy. En halua rampauttaa itseäni vaan teen kaikkeni, että pysyn liikkumis- ja työkykyisenä. Se, että haluan mitoitusten olevan kohdallaan, ei ole turhamaisuutta, ei kohtuuttomia vaatimuksia tai jotain pätemistä. Ei. Se, että haluan aavistuksen pienemmän tuolin, on elinehto minulle.

Ergonomia on jotain minkä eteen kannattaa nähdä vaivaa.

Liikunnallinenkin ihminen saattaa istua yli 10 tuntia päivässä.

Toimistotyöntekijöiden on arvioitu istuvan 80 000 tuntia työpaikalla työuransa aikana. Työpäivän aikana toimistotyöntekijän lihakset ovat passiivisena keskimäärin 67 prosenttia ja pahimmillaan jopa 90 prosenttia ajasta. Istumistilastoissa Suomi on Euroopan kärjessä.

Piti oikein etsiä tuo Trainer 4 You:n artikkeli, koska se on niin totta. Vaikka kävin tänään salilla ja olen käynyt koiran kanssa lenkillä, kaupassa ostoksilla ja touhunnut kotona, niin istumisen tuntimäärä on käsittämätön ja suurin yhtäjaksoinen istuminen tapahtuu töissä.

Täytyy yrittää katkoa enemmän niitä istumisjaksoja töissäkin, mutta vielä tärkeämpää on, että työpiste on omalle keholle sopiva. Ehkä on oikea aika alkaa miettimään seisomatyöpistettä. Kerran minulla on ollut sellainen ja olisi niin upea saada sellainen uudestaan.

**************************************************************

Salilla oli vuorossa penkkipäivä. Tai no, vain jokunen sarja penkkiä, mutta siinä vaan on asia, johon ei voi olla väärää mielentilaa. Mikä tahansa päivä paranee, kun pääsee tangon alle ja alkaa nostaa. :)

Ei tänään mitään huippupainoja noussut, mutta hyvät sarjat 42,5 kiloon asti. Takanahan oli maanantain sali ja eilinen kuulatreeni, enkä juurikaan tällä hetkellä penkkiä harrasta.

Jos jotain salilla käymisestä jäi tänään hampaankoloon, niin se loppui liian lyhyeen. Just nyt olisi voinut pakertaa hyvällä mielellä pidempäänkin, vaikkahan 2*50 sekunnin farmarikävelyt oli ihan riittävä lopetus.

Did you like this? Share it:

Leave a Reply

See also: