Kun ei haluaisi “vain pelailla”

Oli hyvä idea käydä pelaamassa Raholassa, vaikka tiesi etukäteen, että kroppa on jumissa, eikä oikein minigolfille otollisessa kunnossa. Se oli kuitenkin kivuton tapa järjestää pari päivää taukoa kovempiin treeneihin.

Mutta on se kumma juttu, kuinka kovasti haluaisi pelata hyviä kierroksia ja tehdä hyviä tuloksia. Se, että menee vain pelailemaan ei ole ihan suosikkijuttuni. Piti kuitenkin treenailla perjantaina illalla aika hyvin ja teki mieli yrittää… No, toisaalta kolme ensimmäistä kierrosta menikin ihan yli odotusten ja oikeastaan mahdollisuuksien. Olin jaetulla toisella sijalla kolmosissa, kun ryhmät pistettiin paremmuusjärjestykseen ja lähdettiin pelaamaan kahta viimeistä kierrosta. Sitten ei enää toiminut oikein mikään tai sanotaan, että epäonnistuin tasaiseen tahtiin.

Ehkä kuitenkin positiivinen juttu oli se, että jumisenakin pystyin pelaamaan. Viime vuonna se oli vielä paljon mahdottomempaa.

Pari viikkoa kahvakuula biathlon SM -kisoihin ja siitä pari viikkoa minigolfin eterniitti SM -kisoihin. Kylläpä kaksi isoa asiaa osuikin lähekkäin! Onneksi siinä on se pari viikkoa väliä.

Raholassa

Tänään on sitten tempauksen vuoro. Kunhan miljoona hommaa on hoidettu, niin illan suussa sitä. :)

Did you like this? Share it:

Leave a Reply

See also: