Miltä tuntuu rannalla ruikuttaa, kun tekisi mieli olla liigajoukkueessa pelaamassa?

Se ei maistu mansikoilta olla kotona, kun Botnian joukkue on tänä viikonloppuna Turussa pelaamassa liigaa ja siis huovalla. Sataa tai ei, siellä tekisi mieli olla.

Turun huovat

Tällä kertaa ei ollut käytännön syistä mahdollista testata, että olisiko joukkueeseen mahtunut ja se hieman kismittää. Kyllä se hilkulla olisi ollut… No luulen ainakin.

Botnian liigajoukkueessa ei tyypillisesti viime vuonna naisia ole ollut ja se tilanne pitäisi muuttaa. Siispä olkoon tavoitteena vähintäänkin eterniittiosakilpailu tai miksi sitä nyt sitten kutsutaan. Se pelataan Vaasassa heinäkuussa.

Betonijoukkue voisi myös olla tavoitteena, mutta se on jo kesäkuussa ja siihen joukkueeseen voi olla tunkua. No, saa nähdä. Onhan minulla aika hyvä kierrosennätys jo Tampereelta ja hyvä fiilis niistä radoista. Vaan mitkä lienee matkustusmahdollisuudet, sitä sopii miettiä. Kesäkuun sinällään pitäisi olla “betonikuu”.

Jestas. Tarkistin juuri, että Tampereen betoni SM-kisoissa Botnialaisista vain yksi eli Matias löi saman ennätyskierroksen kuin minä eli 29. Oli se vaan hieno kierros. Ei vieläkään voi ajatella sitä hymyilemättä. :)

Kyllä palo pelaamaan on aika kova.

Vaan miksi ei olisi? Kisoissa tapaa tuttuja eri puolilta ja parasta kisaamisessa on, että tuntemattomissa radoissa on haastetta. Minä en jaksa vain jauhaa samoja ratoja… Siihen puutuu pitkän päälle ja motivaatio hiljalleen kaikkoaa.

Vaan onnea siis Botnian joukkueelle lauantaina ja sunnuntaina. Sujukoon liigakisa voittoisasti.

Did you like this? Share it:

Leave a Reply

See also: