Kuis hurisee, sokerit?

Jouduin siis jatkamaan sokeriseurantaa ja veritippa veritipalta on paljastanut totuuden, että sokerit heilahtelee edelleen. :(

Mitäpä tuosta muuta sanoisin kuin että sormenpäät on entistä hellempinä ja oppia tulee kovasti myös siitä, että jo edeltävän päivän syömiset vaikuttavat seuraavaan. No tottakai vaikuttavat!

Oikeastaan vaikeinta diabetes ajatuksessa on se, että ei sokerin nousemiseen puhdasta sokeria tarvita. Se tulee ihan tavallisistakin valinnoista ja tavoista syödä.

Ihan hyvähän ruokia on miettiä esimerkiksi päivän vireystilan ylläpitämisen kannalta. Millä konsteilla ihminen pysyy virkeänä, ei väsähdä turha, kun syömisellä voi vaikuttaa. Täsmälleen samat asiat on opetettu niin monin tavoin, eikä kyse ole ydinfysiikasta.

Jos googlaa “vireystilan säilyttäminen”, niin sieltä hyppää esiin esimerkiksi esitys nuoren urheilijan ruokavaliosta.

- Kunto ei nouse syömällä, vaan
harjoittelemalla
- Ravinnolla on mahdollista vaikuttaa suuresti
harjoittelun tuottavuuteen ja harjoituksesta
palautumiseen
- Kilpailusuorituksen aikana ja sitä ennen
nautitulla ravinnolla on merkittävä vaikutus
kilpailusuorituksen onnistumiseen
- Harjoittelua ja kilpailua tukeva urheilijan
ruokavalio on samalla myös erittäin
terveellinen ja sairauksia ehkäisevä tapa
syödä

Tuttua juttua, koska treeneistä palautuminen, tehokas treeni ja kilpailutilanne jne. on ollut mielessä monet kerrat. Ainakin itse olen viime vuodet syönyt treenatakseni, jaksaakseni tehdä töitä kunnolla. Eihän treeni ole mitään, jos siellä ei tunne jaksavansa ja tekevänsä parhaansa, mitä ikinä onkin tekemässä. Rauta ei ilman energiaa nouse, eikä aivot töissä toimi, jos ei energiatasapaino säily.

Siispä hyvä ruokailurytmi on arvossaan ja hyvät ruoka-aineet nousee entistäkin selvemmin esille. Kalaruuat toimii varmasti, lihaa tarvitaan, kätketyt sokerit paljastuu armottomasti ja väsymys pysyy poissa, kun asiat on hallinnassa.

Tämän päivän lounas muuten toimi hyvin. Juuresmuusi on piilossa lohipalan alla.

Lohi toimii hyvin

Did you like this? Share it:

2 Responses to “Kuis hurisee, sokerit?”

  1. Soile says:

    Eipä ole minullakaan juuri tullut ajateltua sokeritasapainoa. Karkkihirmuna sokerin vähentäminen tarkoittaa minulle ensisijaisesti sitä, että söisin vähemmän karkkia ynnä muuta sellaista. Minua on vähän hämmentänytkin kun joskus nettikeskusteluissa on sanottu, että onhan hedelmissäkin sokeria, kun itsellä on sellainen olo että hedelmät ovat kuitenkin terveellisiä! Mutta tässä yhteydessä hedelmienkin sokeri merkitsee paljon.

    Tsemppiä sokeritasapainon löytämiseen! Kiva kun kirjoitat näistäkin kokemuksistasi blogiin, tässä oppii paljon uutta.

  2. Outi says:

    Se on vähän kakspiippuinen juttu kirjoittaa tällaista, mutta toisaalta sitähän elämä on, että joskus kaikki luistaa kuin tanssi, mutta on sitten ihan toisenlaisiakin kolikon puolia.
    Minä olen itsekin ihan karkkihirmu tai olen ollut. Vieläkin olen, jos päästän valloilleen. :) Ja voit uskoa, että sitten kun sitä ei missään nimessä saa, niin hetkittäin alkaa tehdä mieli… Onneksi on esimerkiksi pienen pienet lakritsipötköt keksitty. En minä ihan kaikesta kieltäydy, jos sillä sitten taas porskuttaa viikon eteenpäin. :)
    Mutta hei nyt alkoi tehdä mieli appelsiinia. On ne hitsin makeita ja hyviä!

Leave a Reply

See also: