Kuntosalilla ja venyttely elämäntavaksi osa 3

Olipa voimaton olotila kuntosalille mennessä. Sanoinkin, että nyt ei onnistuisi samba eikä juuri muukaan, kun eilinen tuntui kropassa päästä varpaisiin. Kyse ei ollut lihaskivusta vaan sellaisesta väsymyksen tunteesta. Mitä opimme siitä? Eilinen zumba meni yli terveen järjen ja terveellisen liikuntasuorituksen – ei paljon, mutta vähän ainakin.

Jostain käsittämättömästä syystä istuin lämmittelyn jälkeen heti minulle pahimpaan laitteeseen eli nostamaan käsiä ylöspäin. Se ottaa olkapäihin erityisesti ja kuulin kyllä, että muillakin naisilla olkapäät ovat helposti heikoin lenkki. Liika tietokoneen ääressä istuminen on takuulla jonkinlainen syy. Ajatelkaa nyt, jos seitsemän tuntiakin päivässä suurimaksi osaksi istut koneen ääressä ja varmastikaan ei parhaimmassa asennossa. Rappeuttaa takuulla.

No, sen kauhistuslaitteen jälkeen jotenkin joka paikka alkoi heräämään ja tulipa tehtyä kaikenlaista ja vähän enemmänkin kuin ajattelin. Mikä tärkeintä, siitä kaikesta tuli kiva olo. :)

En venytellyt kuntosalilla ollenkaan, mutta kotona sitäkin enemmän. Jos sanoisin, että venyttely elämäntavaksi osa 1 oli sen tunnustaminen, että venyttelyä täytyy alkaa harrastamaan harva se päivä ja osa 2 oli se muutaman viiko aika, kun hapuillen venytteli joinakin päivinä, niin osa 3 on menossa selvästi tällä viikolla. Eilen ajattelin jo päivällä, että zumban jälkeen venyttelen kotona kunnolla. Varmaan sitä tulikin tehtyä ainakin 15 minuuttia eli ihan hyvin. Tänään sitten asennoiduin jo ennen kuntosalille menemistä, että kotona venyttelen television ääressä. Uskomatonta kyllä, mutta venyttelin kaikessa rauhassa ja joka puolelta niin, että siihen meni noin 30 minuuttia. Nyt tuntuu hyvältä, eikä venyttelyssä ollut mitään epämiellyttävää tai ikävää. Kyllä nyt ollaan tosiaan menossa siinä venyttely elämäntavaksi osa 3 eli hetkessä, jolloin venyttely alkaa oikeasti tuntua hyvältä, luonnolliselta ja sitä on alkanut kaipaamaan.

Eihän mikään elämäntapamuutos tapahdu sormia napsauttamalla, mutta venyttelyn opettelu on minusta ollut hankalampaa kuin ajattelin. Ei se vielä ole ikuinen automaattitapa, mutta tähän mennessä on sentään jo alkanut huomata notkistumista ja ei tarvitse miettiä, että mitä minä muka seuraavaksi tekisin. Aika OK tilanne tähän vaiheeseen ja matka tietenkin jatkuu.

Mietin muuten sitä, että alan kirjoittamaan ehkä kerran kuukaudessa sellaisen postauksen, että miltä juuri nyt tuntuu. Tarkoitan, että mitä on tullut opittua, missäpäin kroppaa näkyy muutosta ja mihin se painokin on kehittynyt. Onpa harmi, etten alkanut tehdä sitä heti tämän blogin alussa! Minä kun en tule alusasuisia vartalokuvia näkyviin laittamaan ja se johtuu siitä, että kirjoitan blogia aika tavalla omissa nimissäni. Joskus kaipaisi kyllä anonyymiutta… En minä silti niin paljon sitä kaipaa, että muuttaisin blogin muualle ja anonyymiksi. :)

Ja nyt on musiikin aika. Adam Lambertia ihan vain siksi, että nyt on niin hyvä olotila ja Adamin ääni sopii niin loistavasti hyvänmielen hetkiin – minulla ainakin. :) Adam Lambert, Time for Miracles.

Did you like this? Share it:

4 Responses to “Kuntosalilla ja venyttely elämäntavaksi osa 3”

  1. M-K says:

    Moi! Löysin blogisi vasta ja rupesin seuraamaan kirjoituksiasi. Mulla on vähän samanlainen tilanne päällä, painonpudotus ja jumppailu. Olen myös vasta ruvennut käymään zumbassa kerran viikossa. Lisäksi harrastan joogaa, pilatesta, Niaa ja latinotanssia. Terkut Teksasista!

  2. Outi says:

    Ihanaa, kiitos kaukaisista terkuista! Lumiset terveiset takaisin, sillä tulin juuri koiran kanssa aamulenkiltä aivan pehmoisen lumisen metsän keskeltä. :) Harvinainen nautinto mennä näin myöhään aamulenkille ja vähän jo valoisampaan aikaan keskellä viikkoa, kun tavallisesti olisi jo töissä.

    Kuulostaa aivan loistavalta yhdistelmältä monenlaista liikuntaharrastusta. Pilates kiinnostaisi minua tällä hetkellä kovasti, mutta sitä ei nyt löydy kovin läheltä.

  3. Pinkki Pingu says:

    Venyttely elämäntavaksi. Otan sen haasteeksi. :) Salilla kroppa kyllä todella herää eloon, kunhan saa vain ‘raahattua’ itsensä sinne asti.

  4. Outi says:

    Siinä oikeasti onkin haastetta! :)

Leave a Reply

See also: