Juoksuaskelia lintujen laulukuoron tahtiin

Juoksijaa minusta ei tule, mutta ei ole ihanampaa kuin viikonloppuaamuna lähteä koiran kanssa kokeilemaan miltä jouksuaskeleet sillä kertaa tuntuu.

Nollassa, kävelytiet auraamatta ja siinä pieni takertuva lumikerros, silloin tällöin vastaatulijoita ja aurinko piilossa, sitä oli kelin puolesta tänään. Kerta kaikkiaa loistava juoksennella jälleen kerran ja jos olisin jättänyt lenkin tekemättä, niin olisin katunut sitä monta päivää. :)

Itse asiassa tässä samalla iski ihan hirveä hinku juosta mäkeä ylös. Siis tarkoitan jonkinlaisia mäkivetoja! Ne on jotain mitä opin kierolla tavalla rakastamaan, kun vielä muutama vuosi sitten sopiva mäki löytyi “takapihalta”. Nyt minä en vieläkään tiedä missä voisin juosta mäkeä edestakaisin, no varsinkaan näin talviaikaan.

Mutta kevät on lähellä. Linnut lauloi tänä aamuna aivan valtavan ihanasti. :)

Mutta hei yksi toinenkin aivan ihana asia on mielessä. Torstain kahvakuulatreenin jälkeen kirjoitin Heiaheiaan näin:

Liftaritreenit on viikon kohokohta, mutta tällä viikolla se oli tavallistakin parempaa. Kyllä, ihan selvästi voimat on palautuneet ja treeni-into saa purkautua juuri oikealla tavalla. :)

Did you like this? Share it:

Leave a Reply

See also: