Rautaista vastapainoa työelämälle

Mitä elämä olisikaan, jos ei olisi riittävästi vastapainoa työelämälle, jossa joskus asiat sujuu ja joskus ottaa tiukemmalle. Syksy on ollut raskas ja joinakin viikkoina sen näkee jopa radikaalisti liikuntamäärästä. Silloin, kun energiat kuluu työpaikalla on aivan turha odottaa loistavia voima- ja energiatasoja työn jälkeen. Se ei ole motivaatiosta kiinni vaan asioiden on oltava tasapainossa.

On erittäin turhauttavaa yrittää vaikkapa painonnostoa väsyneenä. Miksi sen silti joskus tekee? No kun jotain haluaa, niin ei malta olla kokonaan tekemättä. :)

Tällä erää on siis selvästi lenkki + painonnosto painotteinen kausi menossa. Jalka nousee kevyemmin kuin koskaan ja hinku nostaa suurempia painoja on kova, vaikka älyttömän vaatimattomissa kiloissa vielä mennään. Omassa päässä pähkäiltynä olen vaan tullut ajatelmaan, että jos nostan vähän enemmän tangolla vaikkapa tempauksessa, niin eihän se rautapallokaan enää niin painavalta tunnu. :D

Kuva on vanha eli kevään painonnostokurssilta, mutta toistoja on jo enemmän takana viimeisen kuukauden ajalta. Vähän kerrassaan tekniikkaa opetellen ja painoja lisäillen on mahtava edetä!

No jaa, aika muoviselta tuo kuva näyttää, mutta silti. :)

Viikonloppuna tuli otettua happea lenkillä, tehtyä salilla painonnostotreeni ja vähän nostettua kuulaakin, mutta se puoli jäi kyllä vähemmälle kuin olin ajatellut. Eiköhän niillä eväillä jaksa tähän uuteen työviikkoon, jossa haastetta taitaa taas riittää heti alkuhetkistä lähtien.

edit: Tulipa tuosta työnkin kuormituksesta ja eritasoisesta kyvystä treenata erilaisina aikoina mieleeni liftariblogin juttu palautumisesta.

Did you like this? Share it:

Leave a Reply

See also: