Don’t be so hard on yourself

Onpa ollut päivä. Tein illalla treenin, jonka olin kirjoittanut etukäteen ohjelmaan, mutta joka ei sitten oikein irronnut. Tahti piti aika hyvin, mutta missään vaiheessa ei tuntunut hyvältä ja ei se tahtikaan loppuun asti pitänyt ja mikään ei oikein ollut hyvin – mukamas.

Olin treenin jälkeen tosi pettynyt ja pahalla päällä ja valmis luovuttamaan. Jestas sitä tunnetta! Kerta kaikkiaan vaan tuntui huonolta idealta, että edes aloin tekemään treeniä ja olihan sen aloittaminenkin jo takunnut, vaikka 16 kg:n kuulan kahva tulikin mankattua niin ihanan pehmeäksi…

No se oli hetken keltaista rakkautta ennen kuin aloin nostamaan. :)

Jatkoin sitä pahalla päällä olemista vain hetken, koska aloin ajattelemaan koko taakse jäänyttä päivää. Tänään oli rankka päivä ja jos kyse olisi ollutkin vain yhdestä päivästä, mutta tosiasassa se on paljon muuta, jonka päälle auditointi yhdeltä Suomen oloissa vaativimmalta organisaatiolta vasemmalla kädellä hoitaen oli itse asiassa melkoinen suoritus. Hei sehän meni oikeasti hyvin ja minimipanostuksella.

Jostain syystä sitä ei vaan välillä muista arvostaa omaa tekemistään ja on siihen päälle sitten vielä liian kova omaa suoritustaan kohti. Miten ihmeessä olisin voinut tehdä täydellistä treeniä päivän päätteeksi? Hei haloo, ota nyt järki käteen ja ymmärrä miten paljon on päivään mahtunut.

Minä en ole mikään huippu-urheilija optimaalisessa treeniympäristössä. Minulla on vaativa työ, perhe ja siihen päälle tällainen harrastus, joka antaa paljon, mutta jota ei kannata tehdä hampaat irvessä. Enhän edes pyri “parhaaksi” vaan tekemään kisoihinkin omia ennätyksiäni.

Kyllä näistä treeneistä yleensä nauttii ja tämänpäiväiset tapaukset ovat harvassa. Epävarmuuden hetkiä kyllä tulee, mutta se kuuluu asiaan. Itsensä vähättely ja turha harmittelu taas on jotain, minkä saa heittää roskakoriin ja kansi tiukasti päälle. Pysyköön siellä.

Nyt pidän pari päivää treenitaukoa ja nappaan kuulan käteeni sitten, kun en enää millään malta pysytellä niistä kaukana. Treenaan SM-kisoihin lopun vähän rennommin ja nautin jokaisesti nostosta. :)

Did you like this? Share it:

Leave a Reply

See also: