Minigolfia, juoksua ja kahvakuulan nostamista kera kesäkukkien

Takana on viikonloppu SM minigolfia joukkuekisan muodossa huovalla. Se oli piiiiitkästä aikaa oikea minigolfkisa ja jestas miten kisaaminen on asia, jota pitää tehdä useammin, jos aikoo kunnolla pelata. Minä olen hermokimppu, joka saattaa jäätyä ja jäädyinkin aika pahasti jossain kohtaa. Yhtä aikaa jäi hampaan koloon ja tuntui hyvältä. Mitä siitä seuraa? No halu seuraaviin kisoihin. :)

No se vaatii ihan oman pohdiskelunsa, mutta tässä kuvassa enemmän tämän viikon pihafiiliksiä.

Kukkaoperaatio ei ole aivan valmis vieläkään, mutta oikeastaan parempi niin, koska yhden isomman kukan puuttuminen pitkittää hauskuutta. :) Ja kahvakuulat on jotenkin tiiviisti osa sitä värimaailmaa, mikä kukistakin tänä vuonna löytyy. Se oli sattumaa tai alitajuntaa tai mitä vaan. Keltainen ei toistu noissa istutuksissa, mutta hieman sivummalla sitä on runsaasti.

Kahvakuulat nousee nyt aika tasaisesti pari kertaa viikossa ja samoin on tullut juostua pari kertaa viikossa. 5 km on nyt normaali lenkki eli kyllä sen jo juoksuksi voi mainita. :)

Jos juoksussa on 5 km jo vakiintunut matka, niin painossa vakiintui 10 kg pudotus. Ehkäpä ensi viikolla saan molempiin himan lisää!

Did you like this? Share it:

Leave a Reply

See also: