Motivointia, lumikenkäilyä ja armottomasti lumitöitä

Mikään muu asia ei motivoi kevyeen elämään niin paljon kuin vanhat kuvat. Palasinpa tuossa ajassa viime kesään sekä edeltävään kesään erään kissalan kesäjuhlien kuvien avulla. HUH! Meikämatami on kyllä ollut kovassa singstar iskussa ja varsin tuhdissa kunnossa. Pitäisiköhän oikein kysyä, että löytyisikö sieltä vielä pahempia kuvia… Että puntariin katsomatta eteenpäin mennään ja ensi kesänä en näytä samalta. (ehkä, voi olla, että joskus vielä ravistelen itseäni niin, että laitan niitä kuvia tänne näkyviin, mutta varmaksi en ehdottomasti lupaa. Niiden kuvien katsominen sattuu sieluun.)

Kävin sitten ihka omilla lumikengillä aurinkoisessa, mutta tuulisen hyytävässä metsässä kävelyllä koiran kanssa. Ei sinne oikein muuten olisi päässytkään, koska kaikki polut oli pyryttänyt aivan tukkoon. Onneksi oli lumikengät! Ja minä pidän siitä tarpomisesta niin niin paljon. Aivan ihana ostos. Lisäksi isompi poikakin innostui lumikenkäilemään pihan ympärillä samaan aikaan kun itse jo tein lumitöitä. Se innostus tosin kärsi pahan kolauksen, kun poika onnistuu kaatumaan syvään pehmeään lumeen, eikä kukaan oikein päässyt auttamaan.

Näissä lumikengissä on muuten minusta aivan vallan kätevä lukitus/kiristys systeemi. Olen todella tyytyväinen. Ja kävely oli kerta kaikkiaan helppoa.

Niin lumikengistä löytyi vielä yksi aivan erityinen hyöty. Nyt on omenapuiden ympärykset tallattuna niin, etteivät ohikulkevat rusakot saa syötävää suojaverkotuksen yli. Erittäin hyvä juttu.

Mutta mistä ihmeestä tuota lunta on oikein tullut noin paljon? Tein jo aamulla hetken lumitöitä ja päivällä vielä tunnin ja mieskin oli melkein tunnin huhkimassa. Ihan täydellistä jälkeä ei saatu aikaan, mutta päätettiin, että tänään ei enää kolata yhtään kolallista. :D Hyvää ja tehokasta liikuntaa se kyllä on.

Katolla muuten olisi vielä paaaaljon hurjasti lunta ja olen tässä miettinyt, että pitäisikö sille oikeasti tehdä jotain. Meillä kun ei ole peltikatto ja sieltä ei tule mitään vapaaehtoisesti alas. Minulla on vaan niin onnettoman huono pää, että se ei kestä kovin avaria ylhäisiä maisemia.

Ai niin, jos haluatte hämmästellä upeaa talvista taideteosta moderniin tapaan, niin kurkatkaapa tänne. ;) Varsin ajankohtainen idea!

ps: Kaipaan zumbaa, riudun zumbattomuudessa tänä zumbatunnittomana viikkona. Taitaa olla pakko kaivella illalla zumba dvd:t esiin ja ehkä voisin keksiä pari kymmentä tai sata perustelua sille, että miksi nyt olisi oikea aika tilata lisää zumba dvd:itä.

3 Responses to “Motivointia, lumikenkäilyä ja armottomasti lumitöitä”

  1. Pinkki Pingu says:

    Minuu niin ketuttaa, kun eilen oli eka zumba elixiassa ja minähän sen sitten missasin. Hyvästä syystä tosin: pikkuveljeni (18) oli esiintymässä näytelmässä, jota olimme katsomassa. Bussilakon vuoksi olin aika vakuuttunut siitä, etten ikinä ehdi salille ajoissa, joten en ottanut edes kamoja mukaan. No, ensi viikolla sitten!!

  2. Keiju says:

    Zumban “Just Kids” -olis varmaan just mulle sopiva!

  3. Outi says:

    Tottakai pikkuveljen esiintyminen menee zumban edelle. Perhe on tärkein. :)

    Keiju, täytyy kyllä sanoa, että en tiedä miten vauhdikasta kids puoli mahtaa olla. :D

Leave a Reply

See also: