Doppi Hop! ja lenkkeilijäksi(kö) zumban voimalla

Illansuussa tehty ensimmäinen ajatuksella tehty, hyvin rasvaa polttava ja onnistunut tunnin kestävyysharjoitus (siis oikeasti) pisti mietteliääksi. Minä siis kävelin 3/4 osaa ja juoksin 1/4 osaa koko 6 km lenkistä eli juoksin joka neljännen valotolpanvälin. Se on aika uskomatonta, mutta toden totta. Sykkeetkin meni juuri niin kuin piti eli keskisyke oli 126 ja sen piti olla jotain 120 – 135 väliltä.

Minulla on jo vuosikaudet ollut sellainen mielikuva, että jos lähden juoksemaan, niin se näyttää todella järkyttävältä vängerrykseltä. Sieluni silmin olen nähnyt itseni pää vinossa Harri Kirvesniemi tyyliin, pipo kallellaan, vartalo kiemurrellen, naama tulipunaisena ja hengitys vinkuen ja ja ja… No, ajatelkaa pahinta mahdollista juoksun tapaista möngerrystä mitä ikinä voisi olla ja se vielä kertaa x. Tänään ei kuitenkaan tuntunut ollenkaan siltä.

Oikeastaan ne juoksutolpanvälit oli aika kevyitä ja mukavia, vaikka tietysti syke nousi tolpan lähestyessä ja ei minun olisi kannattanut yhtään enempää yrittääkään juosta. Silti, kokemus oli …hmm… lähellä miellyttävää? Kengät ei hinkanneet, polviin ei koskenut, pohje ei krampannut… Vain 45 minuutin kohdalla tuntui sellaista melkein pistämistä kylkeen, mutta sekin meni nopeasti pois, kun ei yrittänyt liikaa vaan rauhoitteli vähän.

Kyllä se kuulkaa taitaa olla niin, että yli puolen vuoden zumba harjoittelu on antanut hyvän pohjan jopa juoksun tapaiselle etenemiselle. Hurraa zumba! Se hauskuus on autanut hyvään alkuun jopa lenkkeilyssä.

Zumbassa on oppinut rakastamaan sykkeen nousua. Siinä on oppinut, että korkea syke ei ole ikävä tai paha asia vaan jotain loistavaa ja tavoiteltavaa. Zumbahan on sama kuin hauskanpito kunnon sykkeellä. Miten siis enää missään asiassa sykkeiden nousu voisi olla ikävää ja näillä lenkeillähän syke on tarkoituksena pitää paljon alempana kuin zumbassa. Niin ja hyvä zumbakin jatkuu tunnin ja senhän jaksaa takuulla, joten miksi lenkkiä ei jaksaisi.

Onkohan tässä murtumassa joku koululiikunnan aiheuttama syvä trauma?

Kyllä minä nyt voin jo ajatella käyväni lenkillä. Kunhan tulisi aurinkoinen mukava ilta ja vähemmän kuraa, niin sehän voisi olla ihan kivaa.

Lenkille antoi tänään muuten lisämielekkyyttä lenkittäjäni Doris. Meille löytyi ihan vahingossa uusi “käskysana” ja se on Doppi Hop! Doppi Hop! -tarkoittaa, että nyt juostaan tolpanväli. :D Tunnin lenkin loppupuolella homma oli Doriksella jo ihan loistavasti hanskassa. Viisas koiruus!

Did you like this? Share it:

5 Responses to “Doppi Hop! ja lenkkeilijäksi(kö) zumban voimalla”

  1. Harriet says:

    Viisas koiruus! Hienoa, että olet innostunut juoksemisesta! Nyt alkaa kyllä parhaat lenkkikelit lähestyä kunhan pahimmat kurat on ohi ja aurinko paistaa :)

  2. Outi says:

    Tänään on ihan yhtä hämärän harmaata kuin eilenkin. On kuin olisi pysyvä sumu ilmassa. Ei paljon houkuttele lenkille, mutta ei tarvitsekaan. Tänään touhuan kotona ja pidän liikuntalepopäivää. Ja kai se aurinko vielä joskus pilkistää. :)

  3. Zi says:

    Hei!

    Mä inhosin juoksemista, kunnes aikoinaan uusi liikunnanopettaja antoi vinkin siihen inhottavaan pistämiseen; pitää hengittää hitaasti syvään sisään ja ulos, niin helpottaa. Niin helpottikin ja vähitellen pääsin juoksemisen makuun. Aluksi juostessa tuli aina vaihe, että ei jaksa, mutta kun jaksoi juosta sen ylitse, tuli tunne siitä, että voisi juosta vaikka kuinka pitkälle. Vähitellen kunnon noustua endorfiinien makuun alkoi päästä ilman tuota “ei jaksa”-vaihetta. Kokeilin tänään sitä uutta mittariani: Kuntotesti antoi tulokseksi välttävän, joka on kolmanneksi huonoin taso! (Pari vuotta sitten kunto oli erinomainen.) Vielä vähän aikaa joudun himmailemaan ennen kuin saan aloittaa monipuolisemman liikunnan. Tsemppiä juoksuharjoitteluun!

  4. Outi says:

    Hei juuri niin yritinkin lenkillä, että kun alkoi tuntua vähän epämukavalta, niin koitin ottaa oikein kunnolla happea ja toki vähän rauhoitinkin menoa. :)

    Kuntohan pelkästään paranee tuosta tuloksesta eli Tsemppiä sinullekin!

  5. [...] viikkoa sitten kävin ensimmäisen kerran tunnin lenkillä niin, että hölkkäilin jok a neljännen valotolpan välin. 20.4. ihmettelin [...]

Leave a Reply

See also: