Pedon luvut jäivät taakse :)

Nyt on pakko kirjoittaa painosta.

200 grammaa on kaunis luku. Se on pieni, vaatimaton, olematon jopa, mutta samalla kertaa niin hieno. Hitsiläinen, aamupainot menee nyt selvästi hitaasti, mutta jo ehkä varmasti alaspäin. Näin siitäkin huolimatta, että menneessä puntarointivälissä oli herkutteluvappu välissä.

Puntarointipäivä on selvästi vaihtunut lauantaista perjantaihin. Nyt kun ei enää ole perjantaizumbaa, niin se vain jotenkin luonnollisesti siirtyi. Eipä tuosta mitään haittaakaan ole. Tai ehkä hyppään silti puntarille huomenna aamulla, saa nähdä.

Minun hirmuinen addiktioni käydä joka aamu puntarilla on viimein poissa. Kun pitkiin aikoihin ei mitään tapahtunut, niin puntarilla käymisestä tuli yleinen kidutusmuoto ja siitä oli paljon helpompi oppia pois kuin toiveikkaasta pienenevien lukujen kurkkimisesta. Että jotain hyötyä ehkä siis huonommastakin kaudesta.

Ja se on muuten pakko vielä kertoa, että esimerkiksi eilen söin 1717 kcal. Ei siis nälkäkuuria täällä edelleenkään vaan nyt on varmaan kroppa ymmärtänyt, että ruokaa saa ja niistä grammoista siis uskaltaa päästää irti. Ehkä näin. Ja lenkillä kävin eilenkin eli liikunta jatkuu. :)

Syömisessä muuten sellainen huomio, että ruokavalioni rasvan määrä on lisääntynyt nyt radikaalin paljon tämän blogin alkuaikoihin verrattuna. Silloinhan taistelin saadakseni kiloklubissa rasvapalleron edes keltaiselle. Samalla hiilihydraatit ovat tosiaan hieman vähentyneet. Proteiinien määrä vähän heiluu, mutta on oikein hyvällä tasolla.

Did you like this? Share it:

7 Responses to “Pedon luvut jäivät taakse :)”

  1. Mari says:

    Onnittelut pudonneista satagrammaisista! Itse olen todella huono puntaroimaan, enemmän luotan olotilaani ja vaatteisiin. Sain eilen ahdettua itseni farkkuihin, joita käytin viimeksi yli kaksi vuotta sitten, kokemus kannusti vaikka olo olikin kuin HK:n sinisellä nakinkuoressa :D .

    Oman ruokavalioni sudenkuoppa on sokeri, rasva ja proteiinit ovat ainakin omasta mielestäni hallinnassa mutta se sokeri… siihen vain on niin koukussa… Lisäksi olen oikea pupeltaja, napostelusyötävät olen yrittänyt vaihtaa viinirypäleiksi ja minitomaateiksi. Kotona muksujen kanssa ollessa on vain niin helppo mutustella kaikenlaista.

  2. Outi says:

    Mutustelu on paha juttu. Minähän olen todellinen karkkien suurkuluttaja ja voisin syödä niitä ihan milloin vaan. Tai siis tällä hetkellä se homma on hallinnassa, mutta suurkulutukseen lipsuisi helposti. En voi oikein edes ajatella asiaa… lakritsipusseja toistensa jälkeen ja salmiakkia jne. Huokaus.

    Yksi hyvä napostelun “tappaja” minulla on vähäkalorinen mehukeitto. Jos tulee paha paikka, kuten eilen pikalähtö kauppaan, niin saatan vetäistä puoli purkillista kerralla ja lähden vasta sitten houkutusten pariin. Ilman sitä mehukeiton puolikasta olisin tullut kaupasta pihalle karkkipussin kanssa. Niin se vaan on.

  3. Zi says:

    Karkit ja aamuinen puntarilla käynti kuuluu paheisiini. Karkkien suhteen sujuu paremmin:)

  4. Kati Jussila says:

    Heips!
    Pääsin taas eksymään tänne!
    Minun mielestä jokainen gramma minkä saa pudotetuksi on voitto! Aina tulee ylä ja ala mäkiä, niitä ei voi välttää ja ihmisiähän me vain ollaan. Emme aina oikeassa ja erehdymme useammin kuin kerran!
    Minä zumbasin kolmena päivänä ja tänään oli imurointi päivä. Siivosin ensin oman huushollin ja sitten kävin siivoamassa äitini huushollin. Huomenna ajattelin taas pistää zumbaten, kun lapset ovat pihalla isänsä kanssa, liityn varmaan joukkoon sitte jälkeenpäin!
    Minullakin on pahe noissa naposteluissa, Joskus siis joskus on pakko saada edes yksi pala suklaata! Sitten heti syötyäni sen tunnen suurta pettymystä itseäni kohtaan ja alan ajatella seuraava treeniä! ;)
    No ei voi mitään tätä tämä on…
    Oikein hyvää tulevaa ÄITIEN PÄIVÄÄ sinulle!

  5. Outi says:

    Minä pidän tänään siivouspäivän, mutta vähän “ikävästi” houkuttelee vaan tuo ulkona paistatteleva aurinko. On se vaan mahtava, että alkaa tulla näitä kunnon aurinkoisia kevätpäiviä! Vaikkahan sitten vaikeuttavatkin sisällä pysymistä silloin, kun se vaan on pakollista.

    Oikein hyvää tulevaa äitien päivää sinullekin! :)

  6. Keiju says:

    Kyllä jokainen satanen on lähempänä tavoitetta! Pääasiassa että putoaa. En edes uskaltaisi ottaa ravintoympyrää esille. Vaikka toisaalta syön nykyään niin paljon paremmin ja monipuolisemmin kuin projektin alussa. Mutta kalsiumia ja proteiinia tuskin tulee… Hauskaa äitienpäivää – ja terkut myös karvaiselle perheelle <3

  7. Outi says:

    Niin no, eikö se sanota niinkin, että pennissä on miljoonan alku. Yhtä hyvin voisi olla, että grammassa on kymmenen kilon alku tai jotain. :)

Leave a Reply

See also: