Tsemppiä Naisten Kympille!

Tänään on se päivä, kun naiset rynnistää Helsingin kaduille. Yhdestä eteenpäin siellä on juoksemassa ainakin muutama blogin pitäjäkin. Voi siellä on varmasti hauskaa!

Tälle päivälle ei vielä kovin hyvää keliä ole luvattu, mutta pidän täältä Pohjanmaan suunnalta peukkuja, että Naisten Kympin aikaan olisi sopivat hetket ja vesisateet ymmärtäisivät pysyä poissa. Maanantaista eteenpäin sitten ainakin tänne on luvattu aika hienoja kelejä. Mikähän siinä on, että viikonloppuna sataa ja sitten tyviikon aikana paistaa. Pahus.

Mutta sateisesta eilisestä huolimatta onnistuin liikkumaan yllättävän paljon. Aamun kävely ja juoksulenkki onnistui mainiosti ja saatiinpa sulkapalloiltuakin omassa pihassa ennen kuin ukkonen yllätti. Siinä sitä sitten tulikin rakeita ja rankkasadetta. Eipä mitään hätää, koska suunnattiin perheen kanssa keilailemaan. Tällä kertaa pojilla olikin ihan oma rata ja saatiin keilata paljon parempaan tahtiin kuin ensimmäisellä kerralla. Niin ja nyt täytyy hehkuttaa. Minä tein neljä kaatoa peräkkäin! :D Siinä sitä oli miesväellä nieleskelemistä, kun minä nousin High score taulun kärkeen senkertaisista keilaajista. Myönnän kyllä, että oli enemmän tuuria kuin taitoa, mutta jos pääsisin paljon keilaamaan, niin kyllä siitä jotain tulostakin syntyisi. ;)

Niin ja illlalla kun tultiin kotiin, niin sade oli tauonnut. Pääsin aivan ihanan raikkaaseen iltaan kävelemään koiran kanssa. Mainio piste mainiolle liikunta ja yhdessäolopäivälle.

Mutta jos palaisi takaisin tähän päivään, niin ulkona alkaa kirkastua. Jospa sitä pääsisi pitkälle pyörälenkille jossain vaiheessa. Ja illallla täytyy muistaa kurkistella tarkasti uutisvälähdyksiä Naisten Kympiltä. Ehkä siellä joku tuttukin vilahtaisi!

edit: Uutiset kertoo, että Naisten Kymppi sai liikkeelle lähes 18 500 naista ja aurinko paistoi. Mahtavaa!

Did you like this? Share it:

13 Responses to “Tsemppiä Naisten Kympille!”

  1. Taina says:

    Hei,

    Löysin blogisi sattumalta erästä toista blogia lukiessani. Olen tässä nyt viikonlopun aikana lukenut blogiasi ja luettavaa siinä onkin riittänyt.

    Olen itse aloittanut elämäntapa muutoksen helmikuun alussa. Olen lähinnä lenkkeillyt kävellen, uimassa käyn noin kerran tai kaksi viikossa. Syömistapani olen korjannut kokonaan. En ole kokenut tarpeelliseksi rajoittaa kuin herkkujen syöntiä, muuten tosin syömisen säännöllisyys ja se mitä syö on korostunut.

    Minun on pakko heti alkuun sanoa, että nyt tulee paljon kysymyksiä… ja muutenkin kommenttia, koska olen jäänyt pohtimaan monia ajatuksia, joita blogisi on antanut.

    Ensinäkin minua ihmetyttää suuresti se, että vaikka liikut todella paljon en ole löytänyt suuria tuloksia?
    Ymmärsin, että et ole aikaisemmin ollut mikään aktiiviliikkuja?
    Minäkään sitä en ole ollut, mutta noilla pienillä asioilla olen itse saanut lähtemään 10,5kg helmikuusta lähtien.
    Liikutko todella aina tuon kaiken määrän tehollisesti?
    Itse luovuin siitä, että merkkaan kaiken liikun ylös. Huomasin, että siitä merkkaamisesta tuli suurempi kysymys kuin itse siitä liikuntasuorituksesta.

    Toinen asia mihin törmäsin blogissasi oli se, että motivaatiosi jää jonnekin aina jonkin välitavoitteen jälkeen?
    Eikö tavoitteena kuitenkin ole kokonaisvaltaisesti oman kunnon parantaminen ja siinä sivussa se painonpudotus?
    Eihän liikkumista saisi ohjata liikaa tietyt päämäärät, eikö nauttia voisi jokaisesta päivästä… lenkistä vesisateessa, tehokkaamasta lenkistä kuin eilen tai likkumisesta ystävien seurassa?

    Kolmas ja viimeinen asia… sinulla on käytössä PT, joka laatinut sinulle liikunta ohjelman?
    Katselin, että aikaa salilla vietät vain noin puoli tuntia?
    Ehtiikö tuossa tehdä kaiken (lämmittely, tarvittavat sarjat ja jäähdyttely)?
    Olen itse saanut käydä nyt kokeilemassa kuntosalia ilmaiseksi kahden viikon ajan ohjelmalla ja minulla on vaikeuksia suoriutua alle tunnissa kaikesta siitä, mitä ohjelma sisältää. Ohjelmassa varmaan hyvin sama määrä osa-alueita ja toistoja kuin sinulla, jos oikean käsityksen sain mitä kuntosalilla teet.

    Anteeksi nyt tämä “negatiivinen” asenne, mutta herätti vaan niin paljon ajatuksia tämä blogisi. Yritä nauttia itse liikunnasta enemmän, jätä kaikki ylimääräinen pois ja keskity tekemään olennainen oikein, niillä taatusti pääsee tavoitteisiin. Se kannattaa myös muista, että vaikka päivänä tai toisena tulisi sellainen olo, että vau olen elämäni kunnossa niin tulokset eivät synny muutamalla suorituksella. Lihakset eivät kasva parilla kuntosali kerralla korvaamaan “läskiä”. Kaikkea hyvää kuitenkin tulevaisuuteen ja liikunnan riemua. Jään taatusti seuraamaan kuinka edistys omassa projektissasi

    -Taina

  2. Outi says:

    Hmm. Paljon asiaa. Mitenkähän minä kertoisin yksinkertaisesti kaiken… :)

    Ensinnäkin aloitin käytännössä ensimmäistä kertaa elämässäni liikkumaan viime syksynä ja taikasana oli ja on edelleenkin zumba. Zumba on kertakaikkista nautintoa ja hauskanpitoa yli kaikkien rajojen. Ensimmäisen kolmen kuukauden aikanan vyötärönmitasta katosi 10 cm ja toki painokin jossain määrin tipahti.

    Syksyn ajan harrastin pelkästään zumbaa ja alun hyvien saavutusten jälkeen tilanne tasoittui ja se nakerti motivaatiota monella tapaa ja joulun-vuodenvaihteen välillä sitten tulikin takapakkia. Sen jälkeen tämä blogikaan ei ole ollut entisensä eli laihdutusblogi vaan enemmän täynnä liikkumista. Minä tajusin, että ei minun tarvitse laihtua kovin nopeasti, koska inspiraationi oli siirtynyt liikkumiseen. Kyllähän minä olisin pystynyt laihtumaan ja vaikka nopeastikin, mutta halusin keskittyä liikkumaan.

    Tammikuussa otin jäsenyyden salille ja alkuvaiheessa kävin paljon nimenomaan salin puolella, pumpissa ym. Toisaalta koko ajan edistyi kaikessa, mutta koska haaveeni on ollut zumba ohjaajakoulutus, niin päätin ottaa avuksi personal trainerin. Pari kuukautta liikuin hyvin tavoitteellisesti peruskunnon kohottamiseksi, mikä omassa liikkumistavassa oli jäänyt aivan kokonaan tekemättä. Siinä olen viime kuukausien aikana edistynyt roimia harppauksia.

    Nyt kun zumba ohjaajakoulutus on takana, niin harjoittelussa siirrytään hieman erilaiseen tyyliin ja koska tavoitteeksi ennen asetettiin tietynlainen kunnon kohoaminen myös painon laskun kustannuksella, niin jatkossa keskitytään paljon pitkäkestoiseen ja eri tavalla kuluttavaan liikuntaan. Toisaalta oma peruskuntonikin on nyt sellaisessa vaiheessa, että sen pohjalta pystyy tekemään yhtä sun toista.

    Ai niin, se kuntosalilla käyminen. Ne ovat olleet hieman hunningolla, tosin olen siirtynyt salilta suoraan zumbaan eli zumba on ollut se jäähdyttely. Lisäksi minulla on tietyt ohjeet siihen, että mitä teen milloinkin vaihdellen. En lähde sitä tässä avaamaan.

    Ja, vaikka olen personal trainerin ohjauksessa, niin viikko ohjelmaan kuuluu aina ehdottomasti ne minulle tärkeät hauskuuden = zumba ja esimerkiksi core, joka tosin nyt jäi tauolle.

    Minä vähän ihmettelen tuota, että sait kovin negatiivisen olotilan liikkumisestani. Johtunee juuri siitä, että tein valtavasti töitä zumba ohjaajakoulutukseen asti ja sen jälkeen on ollut selvä hengenvedon paikka. Minä liikun pelkästään liikkumisen ilosta. En missään nimessä tee asioita, joista ei tulisi hyvä olo.

    Ai niin, täytyy vielä jälkikäteen tähän lisätä, että juu, liikun nuo liikunnat “tehollisesti”. Se tosin tarkoittaa aika pitkästi tavoitesykkeillä eli useimmiten alhaisilla sykkeillä silloin, kun kyse on lenkeistä.

    Ja toinen juttu. Olen jo elämäni kunnossa, vaikka olenkin pitkällä matkalla. :) Niin että kyllä minä tuloksia olen saavuttanut.

  3. Taina says:

    Kiitoksia kommenteista.

    On hienoa, että olet kohentanut peruskuntoasi. Sitä samaa itsekin olen tehnyt ja jaksan nykyään paljon paremmin tehdä asioita; liikua ja muutenkin työpäivätkin sujuvat helpommin.

    Silti hieman ihmettelen, että painosi ei ole laskenut. Kuitenkin mielestäni ennestään “liikkumattoman” ihmisen pitäisi saada painoa suhteellisen helposti lähtemään. Juuri tavoitesykkeillä liikkusessä pitäisi myös painon laskea ja kunto ennen kaikkea nousta.

    Ehkä se negatiivinen kuva tuli juuri noista missä kirjoittelit motivaation hakemisesta. Kuitenkin muuten blogissa annat kuvan itsestäsi postiviisena ihmisenä, jonka mielestäni pitäisi pystyä pitämään motivaatiosta kiinni helposti ja löytämään sen pienistäkin asioista.
    Sekä muutamasta postauksesta, joissa ensin kerrot kuinka et pitänyt peilikuvsta ja jo seuraavana päivänä pelistä näkyy jotain treenattua ja hyvää. Toki ihan vastaavia ilmiöitä olen huomannut itse, mutta olen päättänyt, että nautin joka päivästä enkä yritä keskittyä siihen miltä näytän nyt vaan miltä näytän, kun olen saavuttanut sen oman suuren tavoitteeni.

    Itse en zumbasta kiinnostunut, mutta ehkä sitä vielä uudestaan koitetaan. Pettymys oli suuri, kun zumbaa kävin kokeilemassa. Suurimmaksi osaksi siksi, että ohjaaja ei osannut vetää porukkaa. Musiikki pauhasi ja jokainen teki mitä pahaaksi näki. Pidän tanssimisesta todella paljon ja haluan ehdottomasti kokeilla uudestaan zumbaa, tarjontaa ainakin näyttää olevan ihan näin kesälläkin.

    Liikkumisen riemua!

    -Taina

  4. Outi says:

    Taina, kiitos huolestumisestasi painoni putoamattomuuden johdosta, mutta niin se vaan on, että jollakin se putoaa helposti ja toisella hitaasti. Kyllä minä olen aikanani nopeastikin pudottanut, mutta nyt en hae sitä. Jos se olisi ollut tavoitteena, niin olisin jo alunperin syksyn jälkeen lähtenyt aivan eri tielle..

    Motivaatiokin on yksilöllinen juttu. Yhtä motivoi yksi asia ja toista toinen. Se on takuuvarmaa, että motivaatiotaso toisinaan heilahtaa.

    Ja on muuten hienoa, että Sinä olet saanut painosi putoamaan nopeasti. Sehän on jokaisen naisen unelma.

    Zumba ohjaajissa on valtavia eroja ja läheskään kaikki eivät saa ryhmää mukaansa.

  5. Mitzy says:

    No, minun on nyt kyllä ihan pakko kommentoida, että en voi mitenkään ymmärtää, että joku kokee tämän blogin negatiivisena! Minusta Outi olet ottanut koko tämän kirjoittamisesi aikana huimia harppauksia kohti terveempää elämää, ja sitä on ollut ilo seurata. Motivaatio on meillä kaikilla välillä hukassa ja välillä taas kirkkaana edessä, se on inhimillistä, enkä kyllä uskoisi sellaista ihmistä, joka kertoisi, ettei hänen motivaatiotasonsa koskaan vaihtele. Motivaation hukkaamiseksi voitaisiin sanoa, jos olisit päättänyt lyödä hanskat tiskiin ja palata kaikkeen vanhaan, eikä sellaista ole tapahtunut, eikä minun nähdäkseni ollut edes vähällä tapahtua.

    Minusta tällaisissa elämäntapamuutoksissa jokaisen pitää vain löytää se tie, joka tuntuu omalta. Minäkin olen sellaisen löytänyt ja omakseni tunnistanut, ja vaikka siltä aina välillä lipsunkin, ei paluuta menneeseen enää ole. Se ei silti anna minulle pätevyyttä kertoa sinulle, miten sinun kuuluisi oma elämäntapamuutoksesi tehdä. Ja vielä tuosta painosta: yhtälö liikkumisen ja painon putoamisen välillä ei koskaan ole yksiselitteinen, ja liikkuva ihminen on aina hoikempi kuin saman painoinen liikuntaa harrastamaton. Vaaka ei siis ainakaan minun mielestäni voi koskaan olla ainut eikä tärkein onnistumisen mittari.

    Sitten vielä asiasta viidenteen, jos sellaisen pienen neuvon sallit, kun koetat juosta sitä 20-minuuttistasi, niin juokse hitaasti, siis todella hitaasti. Vaikka vauhtisi olisi kävelyvauhtia hitaampaa, se kehittää juoksemistasi enemmän kuin kävely. Pian huomaat, että jaksat jatkaa vaikka tunnin, ja se vauhtikin siitä pikku hiljaa kasvaa.

  6. Mitzy says:

    Korjaus linkkiin, edellisen viestin Mitzyä klikkaamalla ei pääse minnekään, tässä se on oikein… Ja vielä niistä peilikuva-ailahteluista, sekin on minusta inhimillistä. Samanpainoisena, jopa samat vaatteet päällä, se peilikuva vain jonain päivänä näyttää paremmalta kuin jonain toisena. Minusta on hienoa, että kerrot senkin rehellisesti täällä. Minusta sekään ei ole negatiivista vaan ihimillistä.

    Muuten, tässä:http://www.hur.fi/lang/fi/index.asp?id=31 Kauneus ja Terveys -lehden jutussa muuten kerrotaan, että nykyään suuntaus on, että kuntosalilla vietetään vähemmän aikaa, ja että jos treenit tehdään tehokkaasti, puoli tuntia on täysin riittävä aika (sisältää alkuverryttelyt,) ja vähentää lisäksi tapaturmia, joiden riski puolen tunnin jälkeen kasvaa väsymisen takia…

    Anteeksi nämä pitkät avautumiseni, minulla ei yleensä ole tapana tulla toisten blogiin arvostelemaan muiden kommentteja. Nyt vain vähän kiehahdin, vaikka eihän tämä oikeastaan minulle kuulu. En pahastu, jos haluat nämä poistaa.

  7. Outi says:

    Mitzy, kaunis kiitos kommenteistasi! En totta tosiaan mene poistamaan. :)

    Tulin juuri 1h 15 min pyöräilylenkiltä ja tykkään punaposkisesta olostani Paljon. Oli ihanaa, vaikka vastatuuli tekikin paluumatkasta hidasta, mutta hidastikin sopivasti niin, että sain tavoiteajan täyteen, eikä tarvinnut kiertää enää ylimääräistä lenkkiä. Että muuten osaa Suomen kesä olla kaunis!

    Mutta joo, motivaatio ei ole sellainen automaattinen olemassaoleva juttu vaan sen on varmaan pakkokin vähän heilahdella. Ja ei, en ole missään vaiheessa meinannut kokonaan lyödä hanskuja tiskiin. :) Eihän tästä kaikesta enää irti voi päästää. Sama juttu siis kuin sinulla.

    Se 20 minuuttisen riittävän hitaasti juokseminen/hölkkääminen on tosi haastavaa. Varsinkin lopussa ihastelin sitä miten hienosti askelet vaan meni eteenpäin ja lipsahdin oikeasti juoksemaan, vaikka se hidasta vielä olikin. Kostautui sillä, että oli pakko juoksun lopuksi pysähtyä haukkomaan henkeä. Ei hyvä, mutta ensi kerralla paremmin. :)

    Minä muuten vietän kuntosalilla senkin takia nykyään lyhemmän ajan, että en pidä niitä taukoja istuskellen vaan vaihdan koko ajan vekslaten edestakaisin laitetta niin, että tavallaan lepään toista varten silloin, kun teen toista liikettä. Silloin pysyy sykkeetkin korkeammalla. Ja se zumba kuntosalilla olemisen perään suoraan on ollut tosi hyvä juttu, koska silloin ei tarvitse olla siinä juoksumatolla sitä loppujuoksentelua. Sopii minulle. Harmi, että se ei tästä eteenpäin onnistu, kun zumbat siirtyi niin aikaiseen, että en melkein ehdi sinne enää ollenkaan. Onneksi tosin zumbailla saa nyt omavaraisestikin.

  8. Taina says:

    Onhan blogissa paljon positiivistä en mene sitä kieltämään.
    Nuo olivat vain minun huomioni, kun tässä viikonlopun aikana tätä blogia olen lukenut, joka minulle uusi tuttavuus on. Halusin kuitenkin kysyä asioita, jotka jäivät mieltäni askarruttamaan. Vastauksia tulikin, joten kiitos niistä.

    Olen vain ihminen joka välillä sattuu töksäyttämään ne omat ajatukset tulemaan päästä pihalle. Laihduttaminen tai muut elämäntapa muutokset eivät ole yksinkertaisia asioita, eivätkä tapahdu nopeasti. Jos kaiken saisi aina heti, ei elämässä olisi ollenkaan sisältöä.

    Liikutaan ja pidetään hauskaa. Mielenkiintoista sitä on näitä blogeja lukea, ja kyllä ehdottomasti jään seuraamaan kuinka edistyt.

    -Taina

  9. Zi says:

    Blogisi on ihanan inhimillinen ja myönteisen innostava:) Ymmärrän Tainankin pulmaa, kirjoitettuna omat “suorat” ajatukset saattavat olla tylyjä, vaikka ei ole niitä sellaisiksi lainkaan tarkoittanut.

    Kuntosalitreeneissäkin trendit vaihtelevat. Laitteiden vaihtamista suositellaan, mutta salillani se on käytännössä mahdotonta ihmisten palautuessa minuuttikaupalla. Jutta G. taisi neuvoa, että kovin kauaa ei kannata huilia…

  10. Tiia says:

    Sillä ei ole “mitään” väliä kauanko sä siellä salilla olet jos olennaiset asiat tehdään. Mulla menee salilla 30-45 min ja teen ihan riittävästi. Ei se ole tarkoituskaan että painojen kanssa väkisin roikutaan siellä 2h, ei se ole enää edes hyödyllistä. Paljon parempi pitää se salitreeni semmosena että ei tule turhan pitkiä löhöilytaukoja ja tosiaan pidetään se treeni tehokkaassa tahdissa!

    Tämä siis Tainan kommenttiin. Ja mä en kyllä myöskään ymmärrä miten tästä voi saada negatiivisen kuvan?! En mä ainakaan saa mitään semmosta, saan vaan sellasen kuvan että nyt on liikuntaan hurahdettu. :D

  11. Outi says:

    Minulla on uusi idea kuntosalilla käymiseen. En tiedä uskallanko yrittää, mutta voisin mennä sinne polkupyörällä. :D Eihän siinä olisi mitään kummallista, jos matka olisi vaikka puolet siitä 11 kilometrista, joka pihasta pihaan tulee yhteen suuntaan. Näin ollen tiedän, että 10 kilometriä ei ole matka eikä mikään, mutta onko se liikaa kuntosalirehkinnän jälkeen. Siinäpä kysymys.

    Niin ja tuo idea vaatii myös lisää aikaa. Aikaa, joka loppuu aina kesken…

  12. Teea says:

    Kannattaa kokeilla ainakin fillarilla salille menoa, siinähän tulee samalla alku- ja loppuverryttelyt tehtyä. Itse joskus menin salille juosten (7km/suunta), takaisin tulo olikin sitten joskus haastavaa, varsinkin jos oli tehnyt jalkapäivän :-O
    Kannattaa myös kokeilla rullaluistelua, se on oikeasti koko kropalle tehokasta.

  13. Outi says:

    Polkupyöräilyssä on se hyvä puoli alku- ja loppuverryttelynä, että ne tulee automaattisesti tehtyä. Just sama kuin siinä, että zumba toimi loppuverryttelynä. :)

Leave a Reply

See also: