Sisuuntumista, motivaatiota, vaikeita tai oikeita ratkaisuja

Nyt kun YT luuta tänään todella läiskäytti takamukselle niin, että todellisuus tai sanotaan todellisuuden epäoikeudenmukaisuus valkeni lopullisesti, niin onpa käynyt mielessä yhtä sun toista. Erityisesti on kasvanut sellainen tarvittava sisuuntuminen. Olin siis ensimmäisen päivän töissä neljän viikon tauon jälkeen ja töitä olisi edessä kolme viikkoa vähennettynä siitä tietenkin tämänpäiväinen.

Minua ei ole irtisanottu, vain lomautettu loppuvuodeksi ja pystyin jopa itse arvaamaan tilanteen etukäteen, mutta sillä ei ole tässä tilanteessa merkitystä. Vaikutukset on radikaalit, koska epäoikeudenmukaisuuden tunne on se, joka minuun aina iskee kaikkein kovimmin ja se on nyt päällimmäisenä mielessä. No voisi siihen tietysti lisätä kohtuuttomuuden.

Ehkä epäoikeudenmukaisuuden kokemukset kuuluu oikeutetusti jokaiselle, jota YT luuta tavalla tai toisella lakaisee. Tilanteillehan ei itse voi juuri mitään.

Mutta tuhkasta nousee fenix? Ei tietenkään noin uljaasti ja rehvakkaasti, mutta totuus on, että joskus tarvitaan se luudan läiskäys. Tosiasia on, että suomalainen ihminen, en nyt sano vain nainen, jää helposti paikoilleen ja jos jotain ikävää tapahtuu – käpertyy kasaan. On helppo tuntea olonsa noloksi ja hölmöksi. Minua ainakin nolottaa juuri nyt kauheasti ja tiedän sisimmässäni täsmälleen mikä nolottaa eniten. Tosiasia kuitenkin on, että katse pitää nostaa ylös ja mahdollisesti jopa kauas. Ei varmasti ole kenellekään yllätys, kun sanon, että en aio levätä laakereillani kolmea kuukautta vaan etsin ainakin siksi ajaksi muuta tekemistä.

Minähän kirjoittelin jo heinäkuussa hyvinvoinnista ja hyvästä olosta. Viimeistään nyt on siirryttävä suunnittelusta ja haaveilusta askelia eteenpäin. Suunnitelmat on osittain hulluja, mutta mitä maailmassa tapahtuisi ilman pientä ja aika paljon suurempaakin hulluutta?

Tänään yksi esimerkillinen onnistuja ja motivaattori voisi olla Anna Eriksson. Duetto Sealin kanssa ei takuulla olisi onnistunut, jos Anna ei olisi katsonut kauemmas kuin varsin onnistuneeseen suomenkieliseen musiikkiin. Tämä Mad Girl’s Love Song on itse asiassa aivan loistava. Nolottaa tunnustaa, että en ollut kuunnellut sitä ennen tätä päivää.

Kävin tässä illalla 21 minuutin kävelyllä koiran kanssa. Aurinko laski jo puiden taakse ja ilta oli täydellinen lenkkeilylle. Pystyin hyvin tutun lenkin alussa kuvittelemaan itseni siitä pyyhältämään aika hyvää vauhtia ohi ja eteenpäin. Tänään tahti oli ehkä jotain etanaa ja kilpikonnaa muistuttavaa, mutta jalka nousi joka tapauksessa aika kevyesti. Tai sanotaan, että kevyesti sinne puoleen väliin ja vähän vaikeammin lopun. Silti, se oli ensimmäinen kävelylenkki yli neljään viikkoon.

Kävelylenkki oli parasta mitä tänään pystyi mitenkään tapahtua. Vedin jalkaan ennen hieman kiristäneet ulkohousut ja hoikanmallisen takin, jonka vetoketju meni kiinni sujahtamalla. Päähän vielä punainen lippis ja jalkaan juoksulenkkarit. Siinä tunsi itsensä jälleen eläväksi!

Ja eteenpäin meneminen vaatii elämää ja luovuutta. Luovuus ei kuki väsymyksessä eikä varsinkaan itsesäälissä. Tarvitaan auringonvaloa, hyvää mieltä ja hyvää oloa. Aivan, siitähän se on ollut kyse, kun olen miettinyt, että mikä on elämässä parasta ja mitä toivon muidenkin löytävän.

Mmm. Elämä on, mutta niinhän sen täytyykin olla ja hitsiläinen, että jokaisessa eteen tulevassa tilanteessa on paljon mahdollisuuksia. Voi kun ne aina voisikin nähdä ja löytää!

Kerta kiellon päälle eli vielä toinen annos Anna Erikssonia englanniksi. Garden of love siis.

Edit: Ennen saunassa käymistä, kun vasta aloitin naputtelemaan tätä vuodatusta, olotila oli kurja, mutta nyt hymyilyttää. Hitsi miten monta mahdollisuutta ja suurin ja kahjoin idea ei ole ainoa. Kolme viikkoa aikaa päättää, että mihin suuntaan mennään. :) Niin ja sitten on vielä zumba ja pari muuta hauskaa juttua päällä höystämässä. Ei tosiaan tarvitse alkaa peukaloita pyörittämään!

Did you like this? Share it:

11 Responses to “Sisuuntumista, motivaatiota, vaikeita tai oikeita ratkaisuja”

  1. Taina says:

    Voimia sinulle Outi, YT on varmasti todella kova paikka monelle.

  2. Päivikki says:

    Voihan kökkö, mitä täältä pitikään lukea.
    Harmistus. Toivottavasti tsemppaat, jotta etteenpäin sano mummo lumessa…
    Oon itse ollut pitkään pätkätyöläinen ja nyt haluaisin saada sen putken poikki; omalla yrityksellä… mutta käsityöläisen yrittäjän arki tietää taas niitä pätkiä kuitennii

  3. Outi says:

    Taina, YT “elämä” ottaa tosiaan varmasti koville kaikille. Se on jännä miten rankkaa se on, vaikka ei edes osuisi omalle kohdalle organisaatiossa. Se vaan rikkoo asioita monella tapaa. Ja pahiten se iskee sitten kun osuu…
    Päivikki, oma yritys on tosiaan tapa. Käsityöläiselle se on kova juttu. Juuri tuli viime viikolla jossain televisio-ohjelmassakin juttua siitä, että miten yritetään löytää entistä parempia tapoja käsityöläisyrittäjyyteen. Olen minäkin vähän vastaavasta hieman eri kautta haaveillut muutama vuosi sitten, mutta palasin sitten työntekijäksi. No, nyt on asiat tehtävä vähän eri tavalla, mutta yrittäjyys on mitä todennäköisin tapa minullekin. Vähintäänkin se on väliaikainen ratkaisu, kun ei ole mitenkään sellaista peukaloja pyörittävää tyyppiä.

  4. Miia says:

    Ihan meni kylmät väreet, kun luin postauksesi ja laitoin siinä samalla Anna Erikssonin taustalle soimaan.. Oikein paljon voimia sinulle! <3 Hienolla asenteella olet ainakin tilanteen vastaan ottanut. Eipä siinä oikein muukaan auta jos haluaa elämästä voittajana selvitä.

  5. Outi says:

    Eiköhän se niin ole, että kun on mentävä läpi harmaan seinän, niin siitä sitten mennään. Eikä tämä nyt ollenkaan niin mahdoton tilanne ole. Kyllä se silti kiukuttaa, mutta annoin itselleni luvan kiukustua. Joskus on vähän päästettävä höyryjä pihalle, että voi taas tarttua uuteen päivään uudella energialla. ;)

  6. Katja says:

    Jep, kiukku on tuossa tilanteessa luonnollinen tunne, eikä sitä säilömällä pysty katsomaan eteenpäin. Onneksi niitä ajatuksia ehti päästä valmiiksi idulle sairasloman aikana, ovat tainneet versoa jo aika tavalla :-)

    Tsemppiä!

  7. See says:

    Jaksamisia sinulle, mutta ehkäpä tämä on enemmän sysäys omempaan suuntaan?

  8. Outi says:

    Ajatuksia oli jo suunnitelmana onneksi aika paljon ennen sairastumista. Oikeastaan sairastuminen vaan pysäytti asiat ja siitä on päästävä taas liikkeelle. Sysäyksille on tarpeensa.

  9. Laura says:

    Täältäkin vielä kovat tsempit sinne päin! Mulle on joskus sanottu ja oon sen ittekin monta kertaa kokenut, että asioilla on usein tarkoituksensa. Mutta sen oot tainnu ittekin hokasta :) Paljon kannustusta vaan sille tielle, jonka tästä eteenpäin valitset!

    Ps. Pääsen muuten siskon kanssa kattoon Annaa 30 vee syntymäpäivänä :)

  10. Outi says:

    Annaa livenä, vau. Ja kiitos tsempityksestä. Kyllä sitä tässä vielä tarvitaankin. :)

  11. [...] hertsileijaa, mitä Päivikin blogista bongaamani astro.fi sanoo minulle maanantaille: Olet tänään hankalalla tuulella ellet pääse rauhassa rakentamaan viime päivinä mieleesi [...]

Leave a Reply

See also: