Kahvakuulan ja sauvakävelyn avulla hiihtokuntoon

Uusimmassa Sportissa on juttu siitä, miten pääsee hyvään hiihtokuntoon. Ottipa heti silmään väliotsikko: Kahvakuula kaveriksi. Siinä sanotaan esimerkiksi näin.

Jarmo Riskin mukaan kuntosalin lihaskuntolaitteet eivät ole hiihtäjälle paras mahdollinen valinta.

-Niissä treenataan tavallisesti vain yhtä lihasryhmää kerrallaan, mutta hiihtämisen kannalta kokonaisvaltainen lihaskuntoharjoittelu on fiksumpaa. Esimerkiksi kahvakuulaharjoittelussa lihakset vahvistuvat, sydän tottuu pumppaamaan happea isoihin lihaksiin ja tasapainokin kehittyy.

Kahvakuulailu on nyt niin ajan hermolla ja tietysti aivan erityisen hyvä tapa harjoitella, mutta silti yllätyin, kun hiihtovalmentajan suullakin sitä kehutaan noin, vaikka kuulostaa kyllä hyvin ymmärrettävältä. Monien lihasryhmien samanaikainen harjottaminen on varmasti se kahvakuulan paras juttu muutakin kuin hiihtoa varten. Toisaalta ymmärtää kyllä, että juuri hiihtoon se auttaa erityisen hyvin, koska hiihdossahan myös käytetään koko kroppaa.

Ja on muuten aivan totta, että tasapainokin kehittyy kahvakuulailussa. Tiistain videoidusta treenistäni Kukka löysi juuri tasapainoon liittyviä asioita. Asennossa on kehitettävää, tarvitaan tukevampi asento, että saa entistä paremmin koko kropan käyttöön. Tasapaino on kaiken perusta ja se kehittyy.

Kahvakuulailun lisäksi Riski puhuu sauvakävelystä ja se osuu nyt omaan hermooni, koska päätin eilen illalla, että tänään kaivan kävelysauvat ensimmäistä kertaa käyttöön. Talon takaa kulkeva pururata ei ole vieläkään valmis, mutta nyt se on siinä kunnossa, että olen kahtena päivänä kulkenut sen ympäri koiran kanssa. Mutta näin siis sanoo Riski:

Kun rullasukset unohdetaan, lähimmäksi hiihtämistä ilman suksiä pääsee sauvarinnetreeneissä. Se on rankkaa, mutta auttaa kroppaa muistamaan, mistä talvilajissa olikaan kyse.

Tasaisella kävelytiellä tikuttamisen sijaan pitää kuitenkin mennä raskaampaan maastoon, mieluiten metsään.

-Kun sauvoja käyttää tehokkaasti mäkisessä maastossa, liikkuminen on monipuolista ja kehittävää. Ilman vahvoja käsiä hiihtäminen ei ole ryhdikästä, tehokasta tai mukavaa. Jos alaselkä kipeytyy hiihtäessä, asento on väärä tai lihaskunto ei riitä hiihtämiseen. Suksetkin alkavat lipsua siksi, ettei tekniikka ole kohdallaan.

Siispä kävelysauvat korkataan käyttöön ja ei kun mäkiä ylös alas. Saapa nähdä miltä sama lenkki tuntuu talvemmalla hiihtäen. :) Minähän en siis ole minkäänlainen hiihtäjä, mutta sukset löytyy ja lasten kanssa on tullut hiihdettyä edeltävinäkin vuosina hiukan. Tulevana talvena – varsinkin jos tuohon pururadalla saadaan latu vedettyä – hiihtäminen tulee olemaan sellainen monta kertaa viikossa juttu ja muutenkin kuin vain ekaluokkalaisen perässä. Lupaus!

Niin tottakai noiden kahden lisäksi jutussa puhutaan paljon muustakin. Pitää harrastaa sitä liikuntaa mistä pitää ja missä on hyvä ja tuntee onnistuvansa. Pallopelit, hölkät, polkupyöräily, rullaluistinlenkit, bodypump, kiertoharjoittelu, pilates, jooga,… Kaikki sopii yhteen ja monipuolisuus on voimaa!

Did you like this? Share it:

Leave a Reply

See also: