Hiihtäminen on hillittömän hauskaa!

Jee, hiihtokausi avattu! Tamppasin takapihalta parikymmentä metriä latua pururadan reunaan asti ja siitä lähdettiin poikien kanssa testaamaan suksia. Minä ostin viime talvena uudet hiihto välineet, joita silloin ei paljon tullut käytettyä, mutta nyt ne on tarpeeseen.

Latua siinä pururadalla ei ole vieläkään, mutta pariin kertaan on jo moottorikelkka tampannut koko leveydeltä niin, että pohja on hyvä. Ja kyllähän ilman latuakin hiihto onnistuu tuollaisella baanalla.

Hitsi miten hauskaa se hiihtäminen on! Ekaluokkalaisen kanssa tietysti tuli mentyä rauhallisesti ja hiihdettyä edes takaisin, mutta kiersin minä sen 2,5 km pururadan kerran ihan oikeastikin ympäri. Pojat sai sen aikaa harjoitella mäen laskua yhdessä mäessä.

Minä tiedän, että normaalin tavallisen ladun tallaajan pitäisi hiihtää perinteistä tyyliä, mutta minä vaan rakastan luistelua. En tiedä mitään sen ihanampaa kuin mennä mäkeä ylös vuoroluisteluna. Piti tuo nimitys tarkistaa, että en puhu ihan puuta heinää. Se on vaan niin vaivattoman ihanaa ja hauskaa mennä mäkeä ylös. :)

Sitten ihan ihmeellinen ja hassu asia. Minä olin tosiaan koko joulun ajan flunssassa ja vasta pikku hiljaa siitä päässyt irti. Koko jouluviikon varsinkin kylmä ilma otti keuhkoihin ihan käsittämättömän rajusti ja en voinut olla ulkona oikein ollenkaan. No, nyt sitten näyttää siltä, että enää ei ota kylmä keuhkoihin yhtään. Siis mitä. Voiko olla, että tarvitsin tuon flunssan, että keuhkot pääsi jotenkin normaaliin olotilaan keuhkokuumeen jäljiltä? En käsitä, enkä tajua, mutta siltä vähän vaikuttaa. Siispä minä pääsen hyvin kiertämään latua ainakin alle 10 asteen pakkasella. Onni on!

Tämä päivä on ensimmäinen vallattoman liikunnallinen paketti lumitöiden, hiihtämisen ja zumbankin merkeissä. Nyt täytyy jo kovaa vauhtia tehdä uusia zumba ohjelmia. Tästä alkoi oikeasti uusi vuosi. :)

Did you like this? Share it:

4 Responses to “Hiihtäminen on hillittömän hauskaa!”

  1. Anna says:

    Niin on :) Saas nähdä koska tuonne himohiihtäjien ladulle uskaltaa lasten kanssa. Pienen matkaa latua ja sitten voisi jatkaa järven jäällä.

  2. Outi says:

    Lasten kanssa on tosiaan välillä taiteilemista, kun laduilla on huisketta. Viime vuonna kierrettiin silloin eskari-ikäisen pienemmän kanssa normaali latua ja oltiin koko ajan tukkeena. Onneksi ohi kiitäjät oli suurin osa hyvällä mielellä. Yksi jopa ääneen oli huolissaan, ettei vaan kaaduta molemmat. Pidin silloin poikaa pystyssä jyrkässä ylämäessä ja yritettiin punnertaa ylöspäin. :D

  3. Pia says:

    Ihana kommentti! Minullakin nyt tammikuussa edessä uusi tutustuminen hiihtoon, kun otin vastaan puolison heittämän haasteen ja lupasin hiihtää tammikuun aikana 50 km. En ole koskaan tykännyt hiihtämisestä. Haasteen alku kyllä tökkii, kun flunssa kaatoi sängynpohjalle.

  4. Outi says:

    Flunssa siellä ja täällä, hitsi kun sitä tautia ei olisi keksitty! Mutta kilometritavoitteen voisin minäkin pistää tai katsoa, että mitä mahtaa kertyä. Eliseltä tuli jo 9 km yhteensä. :)

Leave a Reply

See also: