Hyvinkään kahvakuulakisat 5.2.2011, ensikertalaisen kisakokemus

Aamuhämärissä suuntasin matkan kohti Hyvinkäätä. Enemmän tuli nuokuttua kuin luettua The Fiery Crossia, mutta äkkiähän se matka meni. Hyvinkäällä olin liian aikaisin, joten ehdin hommaamaan pojille pienet tuliaisetkin ennen kisapaikalle saapumista. Kahdentoista maissa päästiin sitten Hyvinkään yhteiskoululle ja saliin, jossa juuri lopetteli Hyvinkääläinen zumba ohjaaja tuntiaan. ;)

Paljon oli porukkaa paikalla heti alkuunsa ja järjestäjät järjestelivät salin käden käänteessä valmiiksi kisoihin. Haukkasin vielä vähän pakolla eväitäni, koska koko aamupäivänä en saanut syötyä mitään muuta kuin väkisin. Jännitystä oli ilmassa niin paljon, että aika hujahti ja pian oli jo ensimmäinen erä työntämässä.

Itsellä oli todella epätodellinen olo siinä odotellessa. Kokeilin vähän 8 kg:n kuulalla eli vaaleanpunaisella tekniikka ja ihan hiukan 12 kg:n kuulalla, mutta enpä muista mitä muuta siinä olisin tehnyt. :D

Toisessa erässä Terhi Vierelä näytti mallia siitä miten paljon kiloja saa kymmenessä minuutissa työnnettyä! Terhillä siinä siis 2*12 kg ja taustalla peilin kautta nähtynä Ulla Luukko nostaa 2*8 kg. Kaikki muut naiset tyytyivät yhteen kuulaan kerralla.

Sitten oli aika viedä kuulat paikalle ja minä siis 4. nostopaikalle. Ai niin, arvatkaa kuka siinä vaiheessa käveli saliin. No Kukka! Se oli päivän suurin järkytys siinä vaiheessa. No joo. Mutta sitten tapahtui startti. Koska minä kotona olen tähän asti nostanut paljon pienikokoisemmalla kuulalla, niin ihan helppoa se ei ollut. Iso kuula ei lepää samalla tapaa kuin pieni, mutta ajattelin, että se ei minua häiritse. Se mikä häiritsi oli se, että jalat alkoi tutista. Kyse oli varmasti jännityksestä. Jalkojen tärinä oli niin kovaa, että se ei vaan vienyt jalkavoimia vaan häiritsi ihan kaikkea.

Itse työnnöt meni aika suunniteltuun tahtiin suurimmaksi osaksi, tasaiseen tahtiin ja välillä vähän levähtäen. Vasemmalla kädellä työnsin tasan 5 minuuttia ja loppu olikin sitten oikeaa sinne 10 minuuttiin asti. :) Tavoite täyttyi! Tuomarin laskiessa toistojen määrää päätin päässäni, että minähän muuten työnnän 100 tasan vähintään. Lukemien kuuleminen on kisoissa hieno juttu. 103 oli työnnön lopputulos.

Jos nyt työnnöstä jotain harmittavaa haluaa keksiä, niin se jalkojen jännitystutina. Se vei paljon toistoja. Itse asiassa työntöjen jälkeen oli pakko ottaa kengät pois joksikin aikaa, että pääsin edes kävelemään, koska jalkapohjat oli ihan jäykistyneet kankeaksi. :D

Olin kyllä tyytyväinen työntöjen jälkeen ja olo oli hetken sellainen, että tempauksia ei voinut ajatellakaan. 10 minuuttia nostamista on kova juttu kaikille. Se tuolla kisoissa oli aivan mahtavaa, että oli kyse aloittelevasta ensikertalaisesta tai kisakonkarista, niin 10 minuuttia on yhtä kova juttu kaikille. Jokainen paikalla olija tiesi missä kohdassa nostaja alkoi väsyä, miltä se tuntuu, miltä ne viimeiset tuskalliset nostot tuntuu.

Minuakin on tuolla kommenteissa jo kritisoitu, että edes menin omalla kunnollani kisoihin. Miksi en olisi mennyt? Ei siellä kaikki ole täydellisiä ja tee jotain 200 tempausta vaan jokainen aloittaa jostain ja varsinkin ensimmäisellä kerralla jännitys syö tulosta. Toisella kerralla tilanne on ihan toinen ja voisin väittää, että meille ekakertalaisille kaikille se toinenkin kerta tulee.

Oli aivan mahtava nähdä niitä ihmisiä, joita jo virtuaalisesti netissä on tavannut tavalla tai toisella tai ainakin nimen kuullut. Ja löytää muitakin, jotka ehkä hieman tämän hetken valtavirrasta(?) poiketen ovat löytäneet 10 minuutin koukutuksen. Meitä on siellä täällä ja takuulla jatkossa enemmän. Vaikkahan sitten ollaan eri puolilta Suomea, niin silti se tietoisuus jo toimii todella positiivisesti. Ja sitten on tietysti ne paikkakunnat, joissa on olemassa jo treeniporukat. Olen rehellisesti kateellinen siitä, että te pääsette Liedossa, Hyvinkällä ja muutamilla muilla paikkakunnilla treenaamaan porukalla samanhenkistä juttua. Tahtoo myös!

Hups, lipsahti pohdiskeluksi. Mutta tulihan se tempausten vuoro, tosin sitä ennen olin Terhin aputuomarina miesten työntötoistoja naksuttelemassa ja siinäkin oppi paljon. Koko päivä oli mahtava siinä, että näki niin paljon eri tekniikkavariaatioita, tahteja, tekemistä täysillä.

Sitten mentiin.

Unohdin sitten nostaa lahkeita, vaikka olin niin ajatellut. Nostajalla pitäisi olla sen verran lyhyet housut, että polvet näkyy tuomarille.

Tempaus oli raakaa touhua. Aloitin oikealla eli huonommalla kädelläni ja olkapää ei ole ihan 100% hyvän tuntuinen. Paremmalta se silti tuntui kuin viikko sitten ja taisin vetää oikealla 4 minuuttia. Heikki Vierelä oli minulle tuomarina ja kommentoi välillä juuri sen oikean käden puolella, että varo työntöä. Onneksi jalat ei vapisseet enää tempauksessa yhtään ja yritin ottaa sieltä sitä vauhtia. Ehkä liian pitkään vedin väkisin oikealla kädellä, koska sitten vasemmalla ja paremmalla kädellä meni vähemmän aikaa.

Pari “pikku juttua” tempauksesta. Kaksi kertaa horjahdin loppusarjassa niin, että olisi voinut leikki loppua siihen. Molemmilla kerroilla sain tilanteen rauhoitettua yläasentoon, vedettyä henkeä ja tempaukset lähti uudestaan liikkeelle niin, että se jopa tuntui hyvältä. Tuollaista en ole koskaan kokenut tai tehnyt kotona. Toinen ihan super super loistava juttu oli, että kämmenet ei kärsineet pätkääkään. Kämmenten kestävyys joutui silloin ennen joulua kovalle koetukselle ja siksi olen keskittynyt enemmän LC:n suuntaan ja siksi en ollut tänä vuonna juuri tempausta edes harjoitellut. No problem kämmenten osalta siis nyt ja tempaus on takuulla enemmän ohjelmassa takaisin. :)

Oli siinä sekä naisilla, että miehillä melkoisia tempaustahteja. Huikeita tuloksia syntyi ja tekniikka oli tosiaan aika eri näköistä eri ihmisillä.

Hyvinkään reissusta jäi todella hyvä mieli. Olin alunperin päättänyt, että en mihinkään kisoihin lähde ennen kuin nostaminen näyttää nostamiselta tekniseltä kannalta. Tulokset on eri asia, mutta olen itsekriittisempi sen suhteen, että tekeminen näyttää siltä, että minäkin tiedän mitä olen tekemässä. Tiedän selvästi jo jotain ja tästä jatketaan. Paljonkohan toistoja menee rikki seuraavalla kerralla?! Ainakin tempaus täyteen 10 minuuttiin ja tulokset tosiaan paremmaksi.

edit: tulokset ja virallisempi kisaraportti

Did you like this? Share it:

29 Responses to “Hyvinkään kahvakuulakisat 5.2.2011, ensikertalaisen kisakokemus”

  1. Louhi says:

    Ihan voittajana tulit siis takaisin! Mahtavaa ja onnittelut ennakkoluulottomuudesta, yrittämisestä ja asentesta :)

  2. Louhi says:

    … siis asenteesta tietenkin… :)

  3. Katja says:

    Onneksi olkoon! Mihin kisoihin tähtäät seuraavaksi?
    Niin se vain on, että mihin tahansa kisaan osallistuessaan on jo voittaja – itsensä voittaja ja tietyn kynnyksen ylittäjä. Kaikki muu siitä eteenpäin on pelkkää plussaa. Hienoa, että saavutit tavoitteesi! :-D

  4. Outi says:

    Katja, minulla ei ole mitään tietoa, että milloin niitä seuraavia kisoja ja missän on. Täytyy tutkia ja ihmetellä. :)
    Ja itseään tuolla kaikki olivat ylittämässä, se oli se kisan Juttu. Voittajia voi olla vähän, mutta itsensä voittajia jokainen. :)

  5. iia says:

    en ymmärrä lajista mitään, mutta mahtavaa että menit kisoihin ja pärjäsit noin hienosti! ja että olet itse noin tyytyväinen, se on varmaan kaikkein tärkeintä. pistää ihan vihaksi ihmiset, jotka tulee arvostelemaan. jotenkin supersuomalainen asenne, ettei viitsitä kannustaa vaan nälvitään toisia. hyvä ettet kuuntele sellaista!

  6. Zi says:

    Onnittelut! Kiva oli lukea raporttiasi – varsinkin siitä tekniikasta. Niin otti eilen päähän nuo pessimistiset kommentit.

  7. Kirsu says:

    Siistiä :)
    Saitpahan virallisen tiedon omasta kunnosta, ei tarvi kotona arpoa mutu-tuntumalla että miten meni.
    Nyt sit vaan ajan X päästä uudestaan kisaamaan ni päästään lukemaan rapsaa huimasta kehityksestä.
    Vaikka sen puoleen, noissakaan tuloksissa mitään hävettävää ole.

  8. Aimo says:

    Uskon että Outi tietää itsekin että kritiikki on ollut aiheellista. Suosittelisin vielä tekniikan hiomista. Tsemppiä.

  9. Outi says:

    Siistiä on tosiaan sopiva sana kuvaamaan. ;)

  10. Naina says:

    Hieno homma! Seuraavan kerran tulen paikan päälle kannustamaan tasapuolisesti kaikkia :)

  11. Outi says:

    Se kaikkien kannustaminen siellä on ihan mahtavaa. Kun nostetaan eränä, niin kaikki taputukset kuuluu kaikille jne. :)

  12. Kati says:

    Mielenkiintoinen postaus, voi kun joskus pääsisi itse seuraamaan noita kisoja!

  13. Nissi says:

    Ihanaa Outi! Oli niin kiva kisata eilen, mahtavaa että tulit! Nostamaan ei opi kuin nostamalla ja kahvan kanssa koheltaminen kisoissa ei ole lainkaan sen kummempaa kuin kotonakaan. Hieno tulos. Olet voittaja!

  14. Hanna says:

    Hyvä raportti kisoista. Oli kyllä mainio kisameininki, tykkäsin minäkin!!

    Ja hei, viimeistään seuraavissa kisoissa nähdään ;) Mutta tulen kyllä seuraamaan täällä!!

  15. Outi says:

    Jokos ne seuraavat kisat on tiedossa, että missäs nähdään uudestaan? :)

  16. prefecta says:

    Nostan kyllä olematonta hattuani sulle! Olin katsomassa kisoja ja voin sanoa Aimolle ja muille kritisoijille, että harvassa siellä näki oikein puhdasta tekniikkaa, loistavia suoristuksia senkin edestä. Jos pelkästään sen perusteella pitäis skabaamaan lähteä niin hiljaista ois lavalla. Meinaan jos nyt ajatellaan, että kisan kakkonen, jonka tempaus oli toden totta omaa luokkansa tuossa sakissa, työnsi elämänsä ekaa kertaa kilpaa.

    Mahtavaa Outi!

  17. Outi says:

    No jaa, mahtavaa voi olla liian mahtava sana. ;) Mutta Hauskaa ennen kaikkea!

  18. Teea says:

    Onnea kisamenestyksestä!

  19. Outi says:

    Kiitos Teea. :) Huikea 11. sija ja 4. loppupäästä laskien, jos sijoituksia miettii, mutta merkityshän oli ihan muussa.

  20. Laura says:

    Huippua että olit kisaamassa! Erittäin rohkeaa ja mahtavaa! Kiva kisaraportti, hauska kuulla lajista, josta ei ole ennen tiennyt yhtään mitään. Toivottavasti osallistut toistekin! Voi että, tästä tuli hyvä fiilis :)

  21. Outi says:

    Oli se aika erikoista päästä itse kokemaan, kun mitäpä minäkään oikein noista kisoista etukäteen tiesin. Paitsi siis liikkeet ja sen, ettei saisi olla yli polven meneviä housuja. :D
    Täällä on ihan oikeat kilpailusäännötkin painonnostoliiton sivuilla: http://www.painonnosto.fi/portal/fi/kilpailu/kahvakuulaurheilu/saannot/kahvakuulaurheilun_kilpailusaannot/

  22. Ihan loistavaa, Outi! Olet rohkea ja hyvänä esikuvana positiivisesta asenteesta! Tuolla asenteella pystyy nauttimaan liikunnasta ja saamaan mahtavia kokemuksia eikä kotona epäilemällä! Samalla energialla vaan eteenpäin!! :)

  23. Outi says:

    Onhan näitä kokemuksia jo melkoisesti kertynyt viimeisen vuoden aikana.
    Tänään ei kyllä ole ollut hirmuisesti energiaa, mutta jos sitä ennen keskiviikon zumba tunnin vetämistä jo jostain löytyisi… :)

  24. [...] löytyy rakkaan valmennettavani Outin tunnelmia kisoista. Pakko sanoa, että sain oikeasti olla ylpeä ensinnäkin siitä, että neito osallistui kisoihin [...]

  25. Tiina says:

    Paljon onnea! Hieno asenne sulla! :)

  26. [...] vuoden helmikuussa osallistuin rämäpäisyyttäni ihka ensimäisiin kahvakuulakisoihin, vaikka silloin minulla ei ollut vielä edes omia kisakuuliakaan. Ehheh, selvisihän siitäkin [...]

  27. [...] kun Outi meilaa mulle, ja kertoo testipäivien tuloksia, tai kilpaili ensimmäistä kertaa, ja kun katson videoilta miten se alun zumbaaminen on todella vaihtunut jämäkkään nostamiseen. [...]

  28. [...] vaatteet ja varusteet, mitä matkaan ottaa. Se puoli on kyllä paljon helpompaa nyt kuin vaikka helmikuussa Hyvinkäälle lähtiessä. Tai no niin, lisukkeena on tälle kerralle mobilatia ja kaulahuivi, että niska ei [...]

  29. [...] olen voittamassa enemmän itseäni. Monia kisoja en ole läpi käynyt, mutta heti ensimmäisistä Hyvinkään kisoista lähtien olen ihaillut yhtä tiettyä asiaa. Jokaiselle voittajasta viimeiseen ne viimeiset nostot [...]

Leave a Reply

See also: