Pullapäivästä huolimatta -500g

No jo on dieetti. Söin vielä illalla viisi kananmunaa (ilman keltuaista) ja kaksi ihanaa grillattua broilerin filepihviä ja ajattelin, että kaikkine syömisineen seuraavana aamuna varmasti tasoittuu edellisen aamun puntarointitulos. Tasoittui se tietysti siinä mielessä, että pudotusta tuli “vain” voipaketillinen.

Vielä tämän eli kolmannen päivän jatkan tiukasti Dukanin hyökkäysmeiningillä ja huomenna pidän ensimmäisen vihannespäivän eli proteiinia + vihanneksia. En jaksaisi odottaa sitä, että saan eteeni suuren salaatin. Tai illalla grillattuja kasviksia oikein paljolla paprikalla. Jestas.

Painosta sen verran, että nämä 1,4 kg olivat sellaiset kilot joiden odotinkin hujahtavan pois. Nyt alan olla lähempänä sitä painoa, missä olin ennen muutaman viikon erikoisempaa aikaa (Peurunka+kahvakuulakisat). Tästä eteenpäin sitten voi puhua oikeasta pudotuksesta.

Hyökkäysvaiheen aikanahan ei saisi hirmuisia liikuntasuorituksia tehdä, mutta kävin illalla kahvakuulatreenailemassa siellä Kyröjoen varrella. Olin ottanut ilmapallon mukaan omaksi kahvakuulakseni, mutta voi pahus, millä paukauksella se karkasi autosta jo ennen treenejä. :D

No, aika paljon ilman kuulaa ja ihan pikkuisen vaaleanpunaisella jotain tehden tunti meni, mutta tuntuipa mukavalta jälkeenpäin – paitsi oikeassa ojentajassa. Kauankohan menee, että kisan rasitukset häviää?

Jaa’a. Kaunis päivä ja paljon hommaa edessä. Aamulenkki kosteassa metsässä oli ihana ja oli ihan pakko juosta pururadan ylämäet. Se ei ollut rankkaa liikuntaa ja tuntui vaan niin mahtavalta. Perunkapatikan rasitukset on ainakin kaikki karisseet. :)

Did you like this? Share it:

Leave a Reply

See also: