Tuhansia askelia Korkeasaaressa

Keskiviikko vei meidät Korkeasaareen.

Olimme autolla liikkeellä, joten päivä alkoi pitkällä kävelyllä parkkipaikalta ja olikohan aivan ensimmäisenä pitkän saapumiskävelyn jälkeen vastassa eläinten kuningas. Kyllä aasianleijona oli vaan upea ilmestys. Ei sitä pään kokoa voi olla hämmästelemättä.

Enemmän kuin kamerakuvia tuli otettua videopätkiä ja niissä olisikin varsin hauskoja hetkiä. Saa nähdä jos ehtisin viikonlopun aikana koostamaan niistä jotain. Kamera ja videokamera kun lauloi, niin ihan huomaamatta paahteinen keskiviikko eteni ja askelia karttui.

Korkeasaaren suloisimmaksi nimeän pikkupandan. Ihanan suloinen superturkkinen ja koko ajan liikkeellä.

Hellepäivän Korkeasaarivierailulle tuli tehtyä yksi täsmälleen oikea valmistautuminen ja se oli reppu täynnä juotavaa. Jos oli eläimet selvästi näännyksissä helteessä, niin ilman juotavaa tuntien kiertelystä ei olisi tullut mitään. Hauskasti muuten huomasi miten mukana kulkeva reppu keveni päivän mittaan ja hyvä niin. :)

Paviaanilinnassa oli touhua, joskaan ei ihan yhtä paljon kuin pienten apinoiden häkeillä. Tuosta kun lähdettiin kipuamaan paviaanilinnan viereisiä portaita ylös, niin kävi kyllä mielessä, että tässä voisi ottaa juoksuaskelia ylöspäin, jos jalassa olisi lekkarit ja jos ei olisi jo kaikki voimat valuneet pitkin Korkeasaaren hiekkakäytäviä.

Enpä voi olla hämmästelemättä, että kuinka monia askelia tulee otettuakaan Korkeasaaressa vierailun ajan. Harmittaa, ettei tullut askelmittaria mukaan. Itse asiassa Korkeasaarihan on todellinen kansallinen liikuntakohde! Siellä liikkuu huomaamattaan ihan kaiken kuntoiset ihmiset iloisina ja todella paljon. :)

Juu, kyllä vaan suosittelen Korkeasaarta käyntikohteena ihan kaikille.

Did you like this? Share it:

4 Responses to “Tuhansia askelia Korkeasaaressa”

  1. Pinkki Pingu says:

    Me käytiin Korkeilemassa muutama viikko taaksepäin ja tosiaan kuntoilumielessä, koska kävelyä on niin paljon raskaanaolevan lajina suositeltu. Herra eläinten kuningas otti tuolloin lepoa ja kyllä oli sen kokoinen kisu, että kyllä kunnioitusta herättää.

    Hirmusti jäin kaipaamaan tiikerin venyttelyjä, edellisen kerran kun käytiin ehkä 3-4 vuotta sitten, niin tiikeri venytteli itseään ikkunan karmeja vasten takajaloillaan, oli aika ihanan näköinen. Tällä kertaa hän otti lepoa ensin puun nro. 1 alla ja toisen kerran puun nro. 2 alla. :)

  2. Outi says:

    Tiikerit lojui keskiviikkonakin tehokkaasti. Sain sentään yhden päännöstamisen pyydystettyä videolle. :)

  3. Eveliina says:

    Mulla taitaa olla edellisestä Korkkarikäynnistä reilu 10 v aikaa, vietettiin nimittäin aikoinaan mun polttarit siellä, picnicillä.
    Ihania muistoja!

  4. Outi says:

    Minullakin oli todella kauan edellisestä käynnistä ja muistin siitä kerrasta oikeastaan vaan sen pienen laivamatkan Korkeasaaren puolelle. Pienelle tytölle jää tietynlaiset hetket mieleen, aikuisena sitten erilaiset.

Leave a Reply

See also: