Kalkkunan kesytys

Minullehan hyppäsi ostoskärryyn keskiviikkona ennen joulua suunnaton 7,6 kg:n painoinen kalkkuna. Hups vaan. Päivää paria aiemmin oli laskettu puolivakavissaan leikkiä, että osaisikohan sellaisen tehdä. No, kun kalkkuna sitten oli pakastimessa ja totuuden hetkeksi valikoitui tapaninpäivä, niin maanantaina aamu alkoi leivinuunin lämmityksellä, kuten kirjottelin. Ennen kuin uuni oli valmis, otettiin jo pari päivää sulateltu kalkkuna sisälle lämpiämään.

Pintaan laitettiin hunajaa, rosepippuria ja suolaa. Osa ohjeista neuvoi laittamaan mausteet nahan alle, mutta ensikertalaista tuo jättiläinen hirvitti niin, että mausteet tuli vaan nahan päälle.

Siinä sivussa oli täytteen vuoro. Suikaloin porkkanaa, kesäkurpitsaa, palsternakkaa ja sipulia. Laitoin pannulle ihka oikeaa voita aika reilusti ja pehmittelin kasvissuikaleet siinä. Suikaleiden mausteiksi tuli suolaa, rosepippuria ja 3 tl fariinisokeria.

Niin ja sitten ne täytteet piti tunkea sieltä kalkkunan perässtä sinne sisuksiin. :D Arvatkaa oliko hauskaa?

Koipien sitominen kostutetulla puuvillalangalla oli aika epätoivoinen yritys, joka muistutti lähinnä sokkokokki ohjelman jaksoa, jossa “kokit” yritti asiaa osaamatta sitoa jotain pientä lintua, eikä sitominen oikeastaan tehnyt asiaa sen kummemmaksi. Siivet sen sijaan tuossa yläpuolen kuvassa on jo aika näppärästi puutikuilla kiinnitetty niin, että ne pysyisivät tiiviisti paketissa kiinni.

Päädyin käyttämään paistopussia, vaikka suurimmassa osassa ohjeita neuvottiin valelemaan kalkkunaa useampaan kertaan paiston aikana. Meillä kun oli ajatus paistamisesta leivinuunissa, niin se valelu olisi ollut todella hankalaa. Siispä, lintu uuniin, vielä ihailevan jännittynyt kurkistus perään ja ei kun odottamaan tapaninpäivän vierasjoukkoa. :)

Kuvat loppuu tähän, koska elämä oli aika hulinaa sen jälkeen ja kuvat unohtui. Kalkkuna oli tuolla leivinuunissa tasan 4 tuntia. Eri lähteistä luettuna oltiin ajateltu aika pidemmäksi ja sen takia nahka suorastaan mustui muutamista kohdista ja kalkkuna oli pinnasta aavistuksen liian kuiva. Tosiasia silti oli, että kalkkuna onnistui ensikertalaiselle yllättävän hyvin. Sisusta oli aivan loistokkaan hyvää ja ensi vuonna pinta maustetaan nahan alle ja vähän aikaisemmin.

Kalkkuna tuli kesytettyä! Eikä tosiaan jäänyt viimeiseen kertaan, vaikka tämä oli ensimmäinen kerta kuin itse pääsin edes maistamaan kalkkunaa näin valmistettuna.

Did you like this? Share it:

Leave a Reply

See also: