Geokätköilystä tuli yhteinen juttu

Takana aivan mainio geokätköilysunnuntai ja itse asiassa jo toinen peräkkäinen sellainen sunnuntai. Tästä tuli yhteinen juttu minulle ja nuoremmalle pojalle. :)  Koska aika menee nyt osittain metsissä rymyten ja siististi kaupungissakin geokätköillen, niin tästä on aivan Pakko kertoa.

Jos ensin itse kätköilypäivästä vähän. Eilen lähdettiin kymmenen aikoihin liikkeelle ja mukaan otettiin geokoira ulkoilemaan ja kätköjä nuuskimaan. :)

Suunta otettiin kohti Vöyriä ja ensimmäinen pysähdyspaikka oli Mestoosplassi. Olin nähnyt Mestoosplassin kyltin monet kerrat ja miettinyt, että olisiko jotain syytä joskus pysähtyä katsomaan, että mitä siellä metsässä oikein on. No nyt kun yksi geokätkö osoitti paikkaa Mestoosplassin kohdille, niin sinnehän mentiin.

Metsä oli luminen, varsinkin kun lauantain ja sunnuntain välisenä yönä satoi yllättävän paljon valkoista. Ei se silti meitä estänyt, kun pojalle oli luvannut, että mennään, niin sitten mentiin.

Metsässä pyörittiin vähän aikaa, kun gps ei ihan kohdalleen heti meitä suostunut ohjaamaan, mutta niinpä vaan se rasia tai purkki löytyi. En anna purkista kuvaa tai kerro tarkemmin mistä, jos tätä sattuu lukemaan joku, joka itsekin lähtee Mestoosplassin kätkön etsimään.

Voin kyllä heti suositella, että Mestoosplassin kätkö oli kiva ja hyvä. Vähänkyrön suunnassa kulkiessa se kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa. :)

Mestoosplassin jälkeen pysähdyttiin jonkinlaiselle taistelupaikalle.

Se kätkö nauratti poikaa varsinkin paljon. Oli vähän erilainen. :)

Kolmas kätkö oli sitten aivan Vöyrillä eli 0 km Vöyri. 0 km kätköt on Artun suosikkeja ja niinhän se Arttu sen löysikin. :) Itse asiassa poika löysi myös neljännen, jota minä en ehtinyt etsimäänkään, kun kuulin, että “täällä se on”. Osasin pysäyttää autoni ihan kätkön kohdalle, niin sitä ei tarvinnut hakea sillä tavalla kuin 1. ja 3. kätköä oli katseltu.

Vielä yksi kätkö etsittiin ja se olisi meiltä  lyhyiltä geokätköilijöiltä jäänyt saamatta. Tässä olisi pituudesta apua, mutta joskus pitkä apu sattuu sopivasti paikalle sopivasti tai sitten on vaan turvauduttava apuvälineisiin, kuten perjantaina tehtiin. :)

Mutta mistä siinä geokätköilyssä tosiaan on kyse? Joka paikkakunnalle geokätköilyn harrastajat ovat kätkeneet vaikka kuinka paljon rasioita tai purkkeja tai hyvin pieniäkin säilytys systeemejä, joiden sisällä on vähintään paperi, johon kätkön löytäjä voi kirjoittaa nimimerkkinsä. Rasiassa on usein myös kynä ja voi sieltä löytää kulkijan tai pieniä esineitäkin.

Kun geokätköilyjä on kirjoittanut nimensä lokipaperiin, niin kätkön voi logata omalle geokätköilyprofiililleen geocaching.com sivustolle. Kuulostaa ehkä vähän hassultakin etsiä nyt jotain kätköjä metsistä ja kaupungeista, mutta minäpä uskallan luvata, että tämä on hauskaa ja koukuttavaa. :)

Geokätköt löytää geocache.fi sivuston kartalta tai ne voi katsoa puhelimeen asennettavalla ohjelmalla. Minulla on käytössäni CacheMe ohjelma, mutta aluksi oli sellainen karvalakkiversio, josta ei suoraan nähnyt kätköjä. Sitä varten vielä edellisviikon sunnuntaina lähdettiin geokätköilyreissulle hassun kartan kanssa. Kyllä se näinkin onnistui!

Tulostin geocache.fi sivulta kartan Isokyrö – Ylistaro alueen kätköistä ja kirjoitin alalaitaan tiedot, jotka voin naputella puhelimeni paikannusohjelmaan aina kätköä lähestyttäessä.

Juu oli se hankalaa, mutta hauskaa meillä oli silti! Ja sen edeltävän sunnuntain jälkeen sain CacheMe ohjelman toimimaan ja nyt onkin kaikki kätköt aina mukana ja kätköille voi poiketa milloin vaan ja missä vaan.

Silloin toissasunnuntaina tuli muuten otettua aivan uusi näkökulma Ylistaron Alapään nuorisoseuran taloon. Täällä minä ensimmäiset zumba tahtini olen pyörähdellyt ja nyt sen pihapiiristä löytyi ensimmäinen multikätkö. :) Multikätkö on sellainen, jonka koordinaatit eivät ole täydelliset ennen kuin kätkön läheisyydessä suorittaa jonkin laskutehtävän ja täydentää osoitteen oikeaksi.

Jos eilen kaikki kätköt mitä yritettiin löytää löytyivätkin, niin edeltävältä viikonlopulta jäi Isonkyrön alueelta muutamakin löytymättä. Siispä kotiseutumuseollekin matka vie vielä uudestaan. :)

Ja voi että sunnuntaipäivistä onkin tullut aivan uudenlaista yhteistä aikaa pojan kanssa. “Äiti on se mahtava, että ruvettiin yhdessä geokätköilemään”, kuului perjantainakin, kun oli saatu kommellusten jälkeen 0 km Vähäkyrö kätkö hoideltua. :)

Tämä oli sellainen asia, jota joskus täällä blogissakin kaipasin. Yhteistä ja liikunnallistakin tekemistä lasten kanssa. Isompaa poikaa en tähän touhuun ole vielä saanut mukaan, mutta nuoremman kanssa homma toimii automaattisesti. Kolme tuntia me kätköreissuiltiin ja takuulla ainakin sen verran menee ensi viikonloppunakin, kun Arttu ja/tai Artun äiti saa päättää. :)

Did you like this? Share it:

5 Responses to “Geokätköilystä tuli yhteinen juttu”

  1. Teea says:

    Joko olette löytäneet tästä meidän läheltä geokätkön? ;-)

  2. Outi says:

    Ritaalan sillan kätkö on rauhoitettu jollain polkupyörälenkillä haettavaksi. :)

  3. Teea says:

    Oukkei =)

  4. Zi says:

    Mukava, että olette löytäneet yhteisen harrastuksen. Siinä vaikuttaisi olevan monta mielenkiintoa ja vaihtelevuutta lisäävää juttua – parasta tietty tuo liikkuminen.

    Minulla alkutalven runsaan liikkumisen katkaisivat sitkeät pöpöt. Kiva kuitenkin lukea liikunta- ym. jutuista, vaikka itsellä tuo lepo ja sohva on nyt voitolla.

  5. Outi says:

    Se tosiaan on mukavaa ja tosi monipuolista. :) Kätköilykerran voi suunnitella pitkäksi tai pätkäksi ja hyvin erilaiseksi riippuen siitä minkälaisia kätköjä lähtee etsimään. Sunnuntaina oli tarkoituskin rymytä metsässä, mutta joskus voi ajaa autolla kohdalle ja etsiä siitä. :)
    Hitsin pöpöt. Tosi sitkeitä tauteja tuntuu kiertävän. Mies on ollut flunssassa melkein koko sen ajan, kun on ollut reissunsa jälkeen Suomessa.

Leave a Reply

See also: