Miten sikainfluenssa yllätti ja mitä lapsille on puhuttu

Kaikesta etukäteen miettimisestä huolimatta sikainfluenssa oli meille ainakin yllätys. Vaikka vielä ei sairasta kuin 6-vuotias ja jo toivottavasti ehkä taudin loppupuolta, niin silti tässä on ollut yllätys poikineen. Eniten minua on jäänyt järkyttämään se ajatus, miten kovilla monet, monet, monet perheet tässä on. Useamman yön valvoneena ja huolesta soikeana olleena olen itse aika uuvuksissa. Tämä tauti teettää töitä tosissaan. Vaikkahan asiantuntijat sanovat, että se ei olekaan niin tappava kuin välillä luultiin, niin mikään kevyt juttu ei ole kyseessä ja käytännössä perheen on selvittävä siitä itsekseen. Hirvittää ajatella yksinäisiä ihmisiä, jotka joutuvat selviämään tästä aivan yksin.

Poika kysyi, että mitäs sitten, jos sinä sairastut. No, minähän kerroin, että nyt äiti hoitaa sinua ja isoveljeä myös, jos isovelikin sairastuu ja jos äiti sairastuu, niin isi hoitaa äitiä ja jos isi sairastuu, niin äiti hoitaa isia ja te pojatkin voitte hoitaa äitiä ja isiä. Poikaa nauratti kovasti, mutta kyllä minulla kävi monta vakavaa ajatusta mielessä siitä, että mitä jos isä ja äiti sairastavat yhtä aikaa jne. Jo nyt on aivan selvä, että minä en keskellä päivää lähde mihinkään kauppaan, vaikka mikä olisi loppu. Joltakulta olisi pakko pyytää apua, jos ei pystyisi odottamaan iltaa ja miehen kotiin tulemista.

Meillä on panostettu nyt todella paljon juomiseen. Onneksi 6-vuotias on jo niin iso, että ymmärtää hyvin, kun kerrotaan, että juomisesta on paraneminen kiinni. Juomista varten on hankittu röykkiöittäin pillimehuja, niitä pienen limsapullon kokoisia valmismehuja, superlehmäjuomaa (kaakaopirtelö), Kidius jogurttijuomia ja pillimehuja taas röykkiöittäin kaikkia laatuja. Vettä ja maitoa tietysti myös, mutta koko ajan on löytynyt jotain sellaista juomista, mikä on kelvannut. Sipsit ja juustonaksut ovat olleet todella tärkeä osa “ruokavaliota”, koska kun olo on huono, niin siinä ei normaaliruoka vaan mene alas. Sitten kun kuume on saatu hetkeksi alas, niin on syöty täsmälleen sitä, mikä poikaan uppoaa. Eilen siis syötiin rakettispagettia ja nauravia nakkeja. :) Ravintoarvoista sun muusta viis, kunhan uppoaa.

Juomis ja syömis strategia tuntuu toimineen hyvin. Vaikka tauti on jyllännyt, niin elimisto on saanut koko ajan energiaa.

Lääkitys on vähän kinkkisempi juttu. Aluksi, kun tauti oli pelkkää kuumetta, käytettiin Pamol F imeskelytabletteja. Jostain syystä niiden hyvä maku vaan muuttui pahaksi mauksi parin tabletin jälkeen ja poika ei olisi halunnut millään ottaa enää lääkettä. Siksi maanantaina aamulla otettiin lääkäriltä uudet neuvot ja nyt kuumetta alennetaan Pronaxenilla. Ongelmana kuumeen alentamisessa on ollut, että lääkkeillä on saanut kuumetta vaan jonkin verran alaspäin ja hetkeksi aikaa. Kovalle kuumeelle on syynsä ja sikainfluenssassa se näköjään vaan jatkuu ja jatkuu ja jatkuu.

Eilen aamulla saatiin myös Tamiflu tautia vastaan taistelemaan ja sehän on lääke, joka lyhentää taudin kestoa, mutta ei vie sitä pois. Juuri nyt olen todella kiitollinen pienestäkin sairauden lyhenemisestä! Vähän se tuntuu käyvän pojan vatsalle ja taitaa myös valvottaa. Tänään on koitettava pitää eilistä parempaa huolta siitä, että on tullut syötyä ennen lääkeen ottamista ja että ei tarvitse heti yrittää nukkumaan sen jälkeen.

Lääkkeen syöminen on temppu. Säikähdin apteekissa, kun näin kapselit ja totesin heti, että noiden nielaiseminen ei onnistu. Farmaseutin kanssa luettiin ohjeita, ja siellä löytyikin neuvo avata kapseli ja sekoittaa se enintään teelusikalliseen sokeria, hunajaa tai mitähän kaikkea siellä olikaan listattuna. Meillä on kokeiltu sokeria ja hunajaa, mutta ei se makua täysin peitä. Nyt on jo kolme kapseliä syöty. Saa nähdä mitä konsteja vielä tarvitaan, että saadaan koko kuuri syötyä. Haastavaa!

Meillä sikainfluenssasta puhuttiin jo hyvissä ajoin ennen kuin se saapui. Käsien pesu ja muu on ollut puheissa, mutta tottakai minä tiesin, että eskarilainen ei niillä puheilla selviä sairastumatta. Nyt sitten on puhuttu siitä, että miksi pitää juoda hyvin, miksi jossain on ihmisiä kuollut (televisio kertoo toisinaan liikaa) ja miksi on hoidettava tauti hyvin, että ei tule vaikkapa keuhkokuumetta. Keuhkokuume onkin sitten sana, johon isompi pojista on tarttunut. Siinä sitä onkin selittämistä ja niin, ettei pelottele turhaa. Kiertelemättä on kerrottu, että keuhkokuumeessa on todella sairas ja se voi hyvinkin vaatia sairaalassa olemista, mutta että Suomessa siihen saa hyvää hoitoa. Noin lyhennetysti.

Mitähän muuta sikainfluenssa on yllättänyt. No erityisesti sen, että tauti On Kova. Se ei ole vain ihmeellinen sana sikainfluenssa tai virallisempi nimitys H1N1 -virus. Sikainfluenssa on tauti, joka vie jalat alta. Onnellinen on se, johon H1N1 ei tartu tai joka saa taudin lievänä.

Tarttuminen mietityttää kovasti. Poika aloitti kovan kuumeensa lauantaina yhdeksän jälkeen illalla ja vielä ei ole kukaan muu sairastunut. Nyt eletään jo tiistain aamussa. Voiko muu perhe selvitä säikähdyksellä? Vielä en jaksa siihen uskoa.

Did you like this? Share it:

9 Responses to “Miten sikainfluenssa yllätti ja mitä lapsille on puhuttu”

  1. Tiia says:

    Eikös tuo Tamiflu pitäisi saada jonkun tietyn tuntiajan sisällä sairastumisesta, jotta siitä on apua? Ihmettelin, kun ensin puhuttiin juuri tosta että on tietty tuntiaika, mutta silti nykyään käsketään ihmisiä mennä lääkäriin kolmen tautipäivän jälkeen, jolloinhan siitä ei ole enää apua. :S

    Ja siis mä tiedän montakin tapausta, joissa vaan yksi tai kaksi perheenjäsentä on taudin saaneet. Mun kaverilla oli se ja kukaan muu koko perheestä ei saanut sitä, vaikka olivat todella läheisessä kontaktissa. Ehkä se on myös tosiaan hygieniasta sekä tuuristakin kiinni että sattuuko siirtämään suuhunsa jonkun räkäpalleron tms.

    Tsemppiä taudin taltuttamiseen! :) Itse kauhulla pelkään, että iskeekö omalle kohdalle.

  2. Ee says:

    Voi ei :/ Toivotaan nyt ettei tuo tartu teihin muihin..

    Pinkin Pingun blogissa kävinkin jo sanomassa, mutta sanotaan vielä. Tosiaan teen töitä iltapäiväkerholla tällä hetkellä, 15 lapsesta kolmella oli pari viikkoa sitten tuo sikainfluenssa. Olivat about viikon poissa koululta ja ovat kaikki parantuneet, tulleet takaisin kerhollekkin kiipeilemään sylissä (ja tosiaan yksi ennen sairastumistaan aivasti päälleni…) yms. Eikä vielä ole tauti iskenyt, joten ei kai se ole niin sanottua että tuo tarttuu. Tai tiedä häntä sitten.

    Miten teillä nuo lapset on suhtautuneet juurikin tuohon tietoon että jotkut on siihen kuolleet? Meillä nimittäin eilen lapset puhuivat tuosta ja.. no, “pitää pestä kädet ettei kuole sikainfluenssaan” ja “mulla oli se mutten mä kuollut!”-kommentit tuntuivat jotenkin aika karuilta 7vuotiaitten suusta kuultuina. Kiitos kaiketi kuuluu juurikin asiasta uutisoinnille..

  3. Outi says:

    Tamiflusta tuskin on enää mitään apua kolmantena päivänä. Jossain oli käsitys, että se täytyy ottaa ensimmäisen vuorokauden aikana, mutta yleisemmin lähteissä ja lääkärinkin mukaan lääke on otettava kahden vuorokauden sisällä sairastumisesta. Ja sen sitten kyllä tietää, koska se on sitä itseään, koska kuume vaan hujahtaa ylös siinä alussa.

    Kyllä meillä on kovasti ollut puhetta siitäkin, että voiko sikainfluenssaan kuolla. Me ollaan sanottu, että se on tauti, joka pitää hoitaa. Jos se hoidetaan kunnolla, niin ei mitään hätää, mutta hoitamatta voi tulla jälkitauti, josta ei enää selviä. Sitä ei olla alunperinkään sanottu, etteikö sikainfluenssa tulisi vaan että kun se tulee. Vaikka käsienpesu ym. on tietysti koitettu toitottaa.

    Nyt on muuten terotettu sitä, että kun pojat vuoronperään pelaavat pleikkarilla, niin aina pitää pestä kädet ja välillä on se ohjain putsattu oikein kunnolla.

    Meillä ei onneksi ole kuulunut lentäviä lauseita kuolemasta. Varmaan ei enää kuulukaan nyt, kun on puhuttu ja tietysti poika sairastanutkin. Isompi poika on vähän vakavana, kun tietää itsekin, että hengenahdistus voi tulla. Toisaalta on sovittu tarkasti mitä tehdään ja miten tehdään, niin vähän tuntuisi helpottaneen ajatukset.

  4. Teea says:

    Pikaista toipumista Outin poppoolle!!! Itse täällä odotellaan, milloin iskee kausiflu tai sikaflu päälle…

    Tamiflu on aloitettava 2 vuorokauden kuluessa oireiden alkamisesta.

    Ja seuraavan tekstin voi hypätä yli ne, jotka ei halua lukea “paatosta” parista asiasta…Tarkoituksena ei ole loukata ketään, eikä osoittaa ketään syyttävällä sormella, mutta kokemuksesta voin sanoa, että asiat on noin…

    Mua ärsyttää suunnattomasti se, että media uutisoi todella paljon noista sikaflun kuolleista…lähes kaikilla heillä on ollut perussairaus taustalla, joka on myötävaikuttanut kuolemaan. Kamalia noi kuolemantapaukset ovat, mutta nämä perussairauksia omaavat henkilöt saavat toisia helpommin myös tavallisesta flunssasta jälkitauteja ja useinmiten se on keuhkokuume, johon sitten kuolevat. Ja sitten se toinen asia, joka laittaa karvat nousemaan pystyyn on se, että jokainen jolla on hiemankin flunssan oireita, luokittelee itse sairastavansa sikafluta =( Mun mielestä vain ja ainoastaan lääkäri on se, joka taudin diagnosoi, eikä ihminen ite. Tällä hetkellä kuitenkin on liikkeellä normaaliakin flunssaa, jossa on samat oireet ku sikaflussa ja kovat sellaiset. En käsitä sitä, et miksi on “hienoa” sanoa sairastavansa sikafluta, se kun on kamala tauti!!!

  5. Teea says:

    Oijoi, tuolta jäi yksi tärkeä sana pois…eli tuolla “jokainen jolla on hiemankin flunssan oireita, luokittelee itse sairastavansa sikafluta” siitä alusta puuttuu sana “lähes”…

  6. Outi says:

    Teea osuit kyllä sellaiseen asiaan, mistä lääkärikin puhui. Käy nimittäin aika paljon lääkärissä ihmisiä, jotka ovat sairastaneet sitkeää flunssaa pari viikkoa ja menevät sitten lääkärin puheille, että jos tämä on sitä sikainfluenssaa. Niinhän se ei ole, koska sikainfluenssa tulee rytinällä päälle, silloin kun se kunnolla iskee. Pitkittyneeseen flunssaan jotain Tamifluta ei määrätä, eikä sillä olisi merkitystäkään. Siinä muuten varmasti on syy, miksi sitä lääkettä ei vapauteta suht vapaaseen kauppaan. Kaikkihan sitä pian ostaisivat!

    No, tosin nyt meni naurettavankin puolelle se paperityö, mitä Tamiflu vaati niin lääkärin kuin apteekinkin päässä. Toisinaan se hieno keskitie ei asioissa vaan löydy. :)

  7. tiina n says:

    Parannelkaahan sielä poppoossa ja tulkaa äkkiä kuntoon. Influenssat, siat tai normit, on kurjia.
    Teea, puhut harvinaisen asiaa. Iltapäivälehtien uutisointi kuolemantapauksista on ollut munkin mielestäni hyvin lähellä lietsontaa.
    On melkeinpä unohdettu että se kausi-influenssakin on äkäinen pöpö joka vaatii hyvää hoitoa ja toipumisrauhaa ja faktahan on että sekin vuosittain niittää melkoisesti jo valmiiksi perussairaita ihmisiä. Sillä ei vaan ole yhtä hyvää uutis-ja lööppiarvoa.
    Outilla tuntuu olevan maalaisjärki tiukasti hanskassa, onnellinen pikkupotilas jolla on tuollainen hoitaja :)

  8. Keiju says:

    Voi, voimia sikataisteluun! :) Mullakin on kurkkutulehdus, mutta ei sikaa, koska kuumetta ei ole ja lämpöä oli ja meni. Vähän pelottaa, koska hengitys ja nieleminen on ollut 2+ kk kurkkutulehduksen aikana vaikeaa ilman H1N1:äkin ja yleiskunto nyt on mitä on… Mutta jospa sika säälistä kiertäisi Keijun. Pikaista paranemista!

  9. Outi says:

    Rankkaa tämä hoitaminen. Joutui ottamaan pitkät päiväunet, kun poika ei suostunut nukkumaan yksin. ;)

Leave a Reply

See also: