Magnesiumia sisäisesti ja ulkoisesti

Olen magnesium käännynnäinen. No ehkä vähän rajusti sanottu, kun olin kyllä ajatellut ryhtyä syömään magnesiumia jo ajat sitten ja samoin käyttämään mankkua kuulissa.

Sisäisesti magnesium on osottautunut hurjan tärkeäksi osaksi elämää, koska päivittäisen magnesiumannoksen jälkeen ei muuten kramppaa jalat tai siis tarkemmin sanoen jalkapohjat tai varpaat. Diasporalin sitruunanmakuinen jauhe on se, mitä tykkään napata ja koska se tosiaan toimii, niin purkkimagnesium on jäänyt lähinnä hyllyyn, mutta toisinaan tulee otettua sitä. Päivittäinen tapa on nyt ollut opettelussa melkein koko heinäkuun ajan.

Minkälaista magnesiumia te syötte?

Pitkään “kapinoin” kahvakuulan kahvojen mankkaamista. Viime vuonna SM-kisoissakin olin niitä ainoita, joilla kahva oli “puhdas”. Se sai luvan loppua.

Olin toki miettinyt pitkään, että täytyy totuttaa kädet mankattuun kahvaan, eikä se nyt ihan noin vaan tapahtunutkaan. Itse asiassa totuttelu on meneillään, mutta kahvat on jo suurin piirtein ruostutettu, osa täysin, toiset on vielä vähän vaiheessa.

Se minkä mankkaus on tehnyt, on tempauksen tekniikan hienoinen muuttuminen. Jep. Siirtymälle oli ehdottomasti tilausta.

Ennen oli ennen eli kuvassa kuulat ennen varsinaista suolaveden avulla ruostuttamista. :)

Did you like this? Share it:

Leave a Reply

See also: