Selkäänsä saanut

En valita, mutta olotila on kuin olisin selkääni saanut ja kunnolla. :) Vasemman lapaluun alta vyötärölle asti voisi luulla selän olevan yhtä mustelmaa, kun tuntemuksia miettii, mutta silti selkä on hyvin vetreä.

Pentti Niemi osaa todellakin asiansa. Siinä ei hetkeäkään aikaa haaskattu vaan käsittelyn kohteena oli vasen puoli selkääni. Sieltä löytyivät lihakset, joita pitikin ja kalvojen irrottelu oli kovaa hommaa. Kyllä se kirpaisi ja pahasti, mutta hyvin sain oltua rennosti käsittelyn kohteena, enkä karannut kertaakaan. Tuli hierontaa, akupunktiota, nikamien irrottelua huh huh rusauttelemalla ja lopulta myös kineesioteippaus.

Onhan se kauniin värinen viuhka.

Jaa’a. Onneksi botniapyöräily ei ole huomenna vaan vasta lauantaina. Huominen taitaa tosiaan mennä tästä toipuessa. :D

Se mikä tämänpäiväisessä oli todella mahtavaa on tieto siitä, että mitään ei ole rikki vaan syy keväällä ilmaantuneeseen kipuiluun on tosiaan lihaksissa. Nythän se ei ole ollut pahaa, mutta tietty tunne on säilynyt. Käsittely uusitaan elokuussa ja ehkä sen jälkeenkin, mutta apu on todellakin olemassa ja treenaaminen saa jatkua oikein hyvällä mielellä. :)

Olipa muuten hienoa kuulla, että ammattilaisen mielestäkin selästä tosiaan lihaksia löytyy! ;) Se, että lihakset ovat kehittyneet paremmin vasemmalla puolella  oli melkoinen ällistyksen aiheuttaja, mutta sille taitaa olla looginen selitys. Aloitan aina kaikki kuulatreenisarjat oikealla ja vaihdan puolivälissä vasemmalle. Ehkä sitä kropan väsyessä ottaa enemmän irti selästä. Siispä nyt vaihtuu systeemi alkamaan aina vasemmalla kädellä ja lopettelemaan oikealla. Jossain vaiheessa sitten opettelen, että aloitan ehkä vuoron perään.

Did you like this? Share it:

2 Responses to “Selkäänsä saanut”

  1. Soile says:

    Hieno juttu, ettei selässä ollut mitään vikaa! Ja että lihaksiakin löytyy. :) Hauskaa seurata blogiasi, kun teet aina tuollaisia mielenkiintoisia juttuja. Kiitos kun kerroit tästäkin.

  2. Outi says:

    Hmm. Onkohan se mielenkiintoista, kun menee vapaaehtoisesti kidutuspenkkiin. :D Ei, kyllä se oli mielenkiintoinen kokemus ja suosittelen kyllä, että jos oikeasti alkaa johonkin sattumaan, niin tekee sille sitten jotain.
    Minulle eilinen oli erityinen ahaa elämys siinäkin mielessä, että ihan normaali hieronta on kyllä hieno juttu, mutta sitten löytyy vielä ihan erikseen sellaiset osaajat, joita ei normi harrastajankaan kannattaisi ujostella. Parin viikon takainen hieronta oli ihan ok juttu, mutta vasta tämä oikeasti antoi jotakin ja varsinkin tuli sellainen luottamus. Luotin todella sillä hetkellä, että Pentti tiesi mitä teki ja luotan nyt siihen, että tiedetään missä mennään.
    Luottamus on iso juttu ja kasvattaa kaikkea tsemppiä ihan hurjasti.
    Minulla muuten on oikein iso juttu vielä kirjoittelematta, mutta sitä pitää tässä vielä sulatella itse. Kyse on eri tyyppisten treenaamisten jaksottumisesta vuoden mittaan. Sitä vartenhan minä sinne Mikan puheille viime viikolla menin… Se, että Mika sai puhuttua minut eiliseen kidutuspenkkiin oli ihan ekstraa. :)

Leave a Reply

See also: