Zumba hyvästit

Zumba on ollut mukana tämän blogin aivan ensi metreiltä lähtien, eikä se kokonaan häviä koskaan, mutta eräällä tavalla (väliaikaisten?) hyvästien aika on nyt.

Jo keväällä tunnustin itselleni, että yksittäisen zumbatunnin pitäminen viikossa oli liian vähän. Että voisi hyvällä mielellä ja tsempillä vetää zumbaa, niin niitä tunteja pitäisi olla useampia, mutta minun elämäntilanteeni ei mitenkään antaisi syksyllä siihen mahdollisuuksia. Zumbatuntien vetäminen on minulle ollut aivan huippu juttu oman kuntoprojektin osana ja se on ollut silkkaa hauskanpitoa.

Mutta. Päätyöni on ihan muualla, eikä se päästä minua vähällä. En matkusta jatkuvasti, mutta olen valmis lähtemään silloin kun siihen on tarve ja osa työtä on olla valmis myös iltapalavereihin puhelimitse sinne, missä aikavyöhykkeet osuu huonosti yksiin Suomen ajan kanssa.

Hitsi, kun kuulin tämän äsken Spotifystä, niin aloin automaattisesti tanssahtelemaan uutta koreografiaa. :) Samalla huomasin, että olen valmis kertomaan tilanteesta teille.

Tengo tu Love

Zumba on kyllä mahtava juttu. Se sai minut liikkeelle ja hei meidät niin monet! Se liikuttaa aina vaan. :) JA se on saanut meidät monet venymään ja käymään ohjaajakoulutukset.

Oli se hurja ajatus silloin pari vuotta sitten, kun sain päähäni, että entä jos sohvaperuna selviäisi zumbaohjaajakoulutuksesta hengissä. :D Kyllä siitä selviää, kun tavoitteeksi ottaa.

Minun mielestäni zumbassa kaiken sen hauskanpidon lisäksi kaikkein parasta ja siis ihan ehdottomasti kaikkein parasta on se, että se vie kynnyksen pois liikkumiselta. Kun zumban varjolla lähtee liikkeelle ja saa kuntoa nousemaan, niin sen jälkeen on aika helppo ottaa lisää askelia ja kokeilla kaikenlaista muuta. :)

Onkohan kukaan oikeasti miettinyt miten paljon zumba on säästänyt Suomelta rahaa? Ihan oikeasti! Jokainen ihminen, jonka kunto nousee, kohentaa paitsi elämisen laatua, niin parantaa terveyttä.

Hei minulla on ihan tippa linssissä. Luopuminen on kovaa ja tämä ei ole ainoa asia mistä luopumisen kanssa on ottanut koville. Kyllä minä haluaisin vetää montaa zumba tuntia, mutta se ei ole mahdollista ja haluan niin paljon muutakin. Vierivä kivi ei sammaloidu, mutta ikinä en jätä zumbaa kokonaan. On se vaan niin tärkeä osa minun elämäni muutosta. :)

En minä ZIN jäsenyydestä ainakaan vielä luovu. Enkä sano mitään lopullisesti. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo eteen, mutta tällä erää – hyvästi rakas zumba, nähdään taas. Ja hei blogiahan tämä ei tietenkään hiljennä!

Did you like this? Share it:

4 Responses to “Zumba hyvästit”

  1. M says:

    Joskus on luovuttava hyvästä saadakseen vielä parempaa. Jotkut asiat hylätään lopullisesti, toisiin voidaan palata ja Zumba varmasti kuuluu jälkimmäiseen.

  2. Outi says:

    Luopuminen on kovaa… Mutta toisaalta se, että luopuu ohjaamisesta ainakin toistaisekei, ei estä missään nimessä sitä, että meneekin jonkun toisen tunnille kokeilemaan. Edellisestä kerrasta on pitkä aika ja ehkä nyt täytyy katkaista se hiljaisuus. :)

  3. Katja says:

    Aika aikaa kutakin, ja pahinta Zumba-poltetta voi tosiaan onneksi lievittää zumbaamalla ihan itsekseenkin tai ryhmässä, vaikkei vähään aikaan ohjaisikaan. :-)

    Onneksi Zumba-tuntien lopettaminen ei merkitse blogin loppumista! Olet kulkenut tosi pitkän matkan ja innostanut kivalla tavalla monia muitakin lähtemään liikkeelle <3

  4. Outi says:

    Ei, blogi ei tietenkään lopu vaan kaudet täällä vaihtelee samalla lailla kuin omat tekemiset ja mielialat. :)

Leave a Reply

See also: