Hyvä uni ei tule käskemällä

Huono päätös. Päätin mennä aikaisin (=liian aikaisin) nukkumaan ja nauttia pitkistä yöunista ilman kunnon iltalenkkiä. Ajattelin, että pitkä uni olisi eilisen panostus stressiä vastaan. Hah, miten huono päätös!

Keskellä yötä ja myrskyn kolistellessa alkoiva työasiat nakertaa tietään tietoisuuteeni. Loppujen lopuksi joskus kolmen aikaan olin jo suunnitellut osan tämän viikon asioista ja millään konstilla en saanut työasioita pois päästäni. En edes muista koska näin olisi viimeksi käynyt.

Stressaavalla ja kiireisellä viikolla liikunta on minun onneni avain hyviin ja pitkiin uniin. Ilman sitä olen pulassa. Kunnon liikunta tuntuu pitävän yöunieni pituuden aika vakiona ja se uni on oikeasti syvää ja levollista.

Ehkä tämä epäonnistuminen oli paikallaan, tulipa ainakin oppia kantapään kautta. Minkä takia sitä kantapäätä tarvitaan niin usein? :)

Aamulenkki koiran kanssa herätteli kyllä hellästi ihanan tyynellä ja seesteisellä hetkellä. Kyllä päivä liikkeelle lähtee aina tavalla tai toisella.

Did you like this? Share it:

Leave a Reply

See also: