Minigolf mielihyvää ja blogipohdintaa

Nyt voisi olla pettymys päällimmäisenä viikon sairastamisesta, mutta ei, kyllä kaiken kuorruttaa mielihyvä ja melkoinen odotus. Huomenna pääsen Lotlaxiin eli Vöyrin sisäradalle harjottelemaan minigolfia. Olen onnellinen. :)

Minigolf mielihyvän ollessa parhaimmillaan, voin vähän mietiskellä ääneen blogin tulevaisuutta. Kun Takaisin Minuksi totesi, että oli time to say goodbye, se pisti väkisinkin miettimään. Minä en ole lopettamassa, mutta aina välillä sitä miettii, että miksi sitä kirjoittaa.

24 blogin nimi on ollut “liipasimella” kausittain jo pitkään. 24 -osa nimestä tulee taatusti säilymään, mutta mitä tuon lopun pitäisi olla. Sen kun tietäisi. Hyvät ideat ja ehdotukset olisi taas tervetulleita. :) Kukaan toinenhan ei sitä nimeä voi valita, mutta idean poikasia pitää metsästää sieltä täältä.

Blogin aihepiiri taas… Hmm. Selvästi minun kannattaisi laskelmoidusti blogata iloisesti, kuvallisesti, zumbahöysteisesti, juoksulenkkisesti, kahvakuulaisesti, uutta kokeilevasti, laihduttavasti, värikkäästi siis kuvienkin puolesta jne. ;) Mutta tosiasia on, että tämä blogi on sitä mitä minä milloinkin olen.

Minä tiedän, että minun matkani on vielä menossa. :) Se on tärkein juttu, miksi tämä blogi jatkaa elämistään, enkä ole pistämässä pillejä pussiin.

Bloggaajalle tulee helposti ja jopa todennäköisesti välillä tilanne, että kirjoitettava asia loppuu. Yksinkertaisesti ei vaan enää teksti tai kuvat irtoa. Blogin aihepiiri on lypsetty kuiviin. Kyllähän niitä hiljaisempia hetkiä täälläkin on ollut ja tulee olemaan. Tämän blogin juttu vaan on elää ja muuttua, jos minä muutun ja siksi en osaa lopettaa. Muita blogeja olen kyllä tappanut useitakin, mutta tällä ei ole sitä vaaraa.

Minä en tästä nuorru, enkä muodikkaammaksi muutu. Kirjoitan ja höpötän paljon, mutta rajat on radikaalit eli en kerro kaikkea mitä on menossa. Toisaalta vaikka en kertoisi onko joskus vaikeampaa tai onnellisempaa tai iloisempaa, niin ne kaudet paistaa varmasti läpi tekemisistä.

Minulla on jo aavistuksia mitä vielä tuleman pitää, mutta aikahan sen näyttää ja kyse on varmasti laajemmista asioista kuin mitä tämän blogin aiheet pitää sisällään. Vaan saapa nähdä…

Mutta jatkan siis omalla linjallani, bloggaan tietystä osasta elämääni ja toiselta kantilta en tippaakaan ja teen sen kaiken omana itsenäni.

Niin minua. Suunnittelin punaisen pipon ostoa ja tulin kotiin valkoisen karvalakin kanssa. :D

Hei huomenna opin lisää minigolfia! :) Ja ylihuomenna on viikkokisa mukavassa seurassa. :)

Did you like this? Share it:

4 Responses to “Minigolf mielihyvää ja blogipohdintaa”

  1. Laura says:

    Heh joo tosiaan on tuttua se, että aina ei vaan ole asiaa tai aikaa tai edes mielenkiintoa kirjotella mitään blogiin. Ja mun mielestä on ihan ok pitää joku tietty osa elämästä ihan itsellä.

    Blogin nimi onkin sitten hankalampi juttu :) Mistä toi 24 muuten juontaa juurensa?

  2. Outi says:

    24 on sitä, että 24 tuntia ei ikinä riitä. Se on asia, joka takuulla on ja pysyy. :)
    Jännä vaan miten paljon sitä parempikuntoisena ehtii kuin alkuperäisenä sohvaperunana. Aikaa on tullut vuorokauteen lisää, mutta yhtään paremmin se ei riitä. Ja asiat mihin sen 24 tuntia käyttää, ne on muuttuneet matkan varrella Paljon.

  3. Soile says:

    Eipä sitä väkipakolla voi kirjoittaa aina tietystä aihepiiristä ja tietyllä tyylillä. Ihan hyvä että blogi saa muuttua itsen myötä. :)

  4. Outi says:

    Ei, väkipakolla ei synny kuin sotkua. Jos yrittää väkisin kirjoittaa vaikka iloisesti, niin ei siitä mitään tule. Jos on surullinen, niin tulee toisenlaista tekstiä kuin hymy huulilla ja jos väkisin yrittää, niin koko tekstin tulo tyrehtyy.

Leave a Reply

See also: