Minkälaisia kokemuksia migreenistä?

Se oli toinen migreeni monen vuoden tauon jälkeen. Ei edellinen onneksi ihan juuri ollut vaan elokuun lopulla, mutta ei näillä nyt niin hirveästi taukoa ollut ja molemmat olivat ihan reippaita migreenejä.

Aloin hieman tutkia tietoa migreenistä ja hämmästyttävästi totesin, että jo eilen minulla oli aika kummallinen olo.

Migreenikohtauksia aiheuttavat usein tietyt ulkoiset tekijät, jotka vaihtelevat ihmisestä toiseen. Kohtausta edeltävänä päivänä esiintyy usein edeltäviä oireita, esimerkiksi haukottelua, makeanhimoa, väsymystä, mielialan muutoksia.

Kyllä, olin hyvin väsynyt edeltävänä iltana ja en saanut kuuliakaan nousemaan. En ole kyllä koskaan tullut ajatelleeksi, että migreeniä edeltävänä päivänä voisi olla jo jotain oireita.

Osassa migreenikohtauksista kärsivistä (15:llä sadasta) esiintyy ennen päänsärkyä esioireita eli aura. Useimmiten se on näköhäiriö: laajeneva häiriö näössä, kirkasreunainen värisevä näkökenttäpuutos tai sahalaitainen harmaa tai kirkas alue. Esioireena voi esiintyä myös puheen häiriöitä tai halvausoire, joka kestää 5–60 minuuttia.

Kyllä, näköhäiriöstä se lähti kun lähdin eilen töistä ja tajusin heti mistä oli kyse. Minulle tulee sellainen “raita” näkökenttään ja se raita on sellainen epäselvän värisevä. Muutenkin koko näkökyky tuntuu pian häilyvältä ja epämääräiseltä.

Kun joitakin vuosia aiemmin minulla oli migreenikohtauksia, niin niihin kuului aina puheen häiriöitä. Tiesin mitä halusin sanoa, mutta sanat tulivat ihan erilaisina ulos suusta. Se oli kamalaa ja säikytti kovasti. Samoin migreeniin alkoi silloin kuulua puutumista. Käsi, huuli, puolikas päätä tai mitä milloinkin puutui niin, että puutunut alue ei toiminut oikealla tavalla. Sitä puutumista tulee edelleenkin.

Jännä, että oireissa ei luetella sitä, mikä aina on ollut minulle yksi kaikkein rankimmista: Äänet. En voi tietää mitään hirveämpää kuin jos joku söisi omenaa tai näkkileipää vieressäni migreenin aikaan. Muutkin äänet toimii vaihtelevasti samaan tapaan ja saa olon hetkessä monin kerroin kaameammaksi.

Useimmiten päänsärky alkaa suoraan ilman esioireita: sykkivä, toispuoleinen kova tai kohtalainen pääkipu, jota seuraa pahoinvointi ja oksentaminen. Siihen voi liittyä yleisiä tahdosta riippumattoman (autonomisen) hermoston häiriöitä, kuten ihon kalpeutta ja ripulia.

Päänsärky on tietenkin migreenissä inhottavaa, mutta omalla tavallaan inhoan niitä aiempia oireita paljon enemmän. Päänsärky on sitten vaan päänsärkyä ja jos saa otettua lääkettä hyvissä ajoin, niin se osuus meneekin helpommalla, joskin aika toimintakyvytönhän siinä sitten on, kuten olin eilisen illan ja vielä tänäänkin tunnen koko pään araksi.

Sanomattakin on selvää, että eilinen ilta kului taas ilman liikuntaa, mutta kunhan olotila päivän mittaan normalisoituu, niin tämä ilta menee toisin. :)

edit: Suomesta löytyy näköjään myös Suomen Migreeniyhdistys ry ja heidän sivuiltaan löytyy varsin perusteellinen Migreeni -esite. Siellä oli jo selvästi puhetta ääniärsytyksistäkin ja oikeastaan löysin oman migreenikuvani aivan suoraan eli oma migreenini on aurallista migreeniä. No, senhän jo tuossa aiemmin kuvailin.

Jännä juttu tuli muuten nuoruudesta mieleen. Minä tiedän yhden migreenin laukaisevan tekijän omalla kohdallani. Se on pussillinen salmiakkia ja heti perään saunaan. No tuota on ollut helppo sittemmin välttää. ;)

Ja mikä hienoa, myös tuolla esitteessä puhutaan, että hyvä fyysinen kunto on migreeniä ehkäisevä tekijä. Kyllä minä uskonkin, että kunnon kohoaminen on pitänyt migreenit aisoissa, enkä kahdesta kohtauksesta tänä vuonna ole vielä huolissani. Joissakin pahoissa tapauksissahan migreeniä on lähes päivittäin. Huh!

Did you like this? Share it:

11 Responses to “Minkälaisia kokemuksia migreenistä?”

  1. Michelle80 says:

    Itse olen kärsinyt migreenistä niin kauan kuin muistan. Laukaisevia tekijöitä on mm kirkkaat valot, voimakkaat hajut, Gini..
    Kohtauksia tulee joskus enemmän ja joskus vähemmän. Harvoin pääsen kuukautta ilman kohtausta. Luojan kiitos ei viikoittain/päivittäin niin kuin joillakin. Töitä kohtaus rajoittaa koska töissä en silloin voi värjötellä niin kuin tiedän joittenkin pystyvän olemaan koska minulla tulee 99% kohtauksen aikana aina huono olo eli oksennan… =/ Ei kiva.

  2. Minna says:

    Ilmeisesti minä kärsin migreenistä lähinnä ylettömänä ääniherkkyytenä ja satunnaisena valoherkkyytenä. Yksi aamu bussissa meinasi mennä hermot bussikuskin radioon ihan big time. Normaaliärsytyksestä ei ollut enää kyse, vaan meinasin käydä repimässä kaiuttimet irti. Onneksi tätäkään ei tapahdu usein.

  3. Outi says:

    Voi, tuo oksentaminen on onneksi sellainen juttu, mistä minä olen aika hyvin välttynyt. Huono olo kyllä tulee. Ja juu, ei työn tekeminen minullakaan varsinaisen migreenin aikaan onnistu, koska jo alkumetreiltä minulta katoaa lukukyky. En vaan näe lukea mitään tekstiä ruudulta tai paperilta.
    Minna, minulla on jokunen aivan samanlainen kokemus jostain vuosien takaa. Olen aina migreenin aikaan hurjan ääniherkkä ja nuorempana pelkät äänet tuntui joskus laukaisevan migreenin.

  4. Sontsis says:

    Todellakin, migreenin esiintymiseen on itselläkin elintavat vaikuttaneet tosi paljon. Sairastan itsekin aurallista migreeniä, auran keralla tulee näkökenttäpuutoksia, joskus menee näkö toisesta silmästä kokonaan. Migreeniä saattaa myös edeltää puheen sekoileminen, samoin aivan totaalisen ylivirittynyt tai sekava olo.

    Kohtauksen aikana olo muuttuu todella kummalliseksi, usvaiseksi ja aivan kuin ei olisi kehossa ollenkaan paikalla. Pahoinvointia tulee satunnaisesti ja sitten toispuoleinen, jyskyttävä päänsärky.

    Migreenikohtauksen jälkeen on päivän tai pari se päänsärky edelleen sillä tavoin, että se alkaa ponnistuksessa hakkaamaan päässä ollutta kipukohtaa. Ilman ponnistelua kipua ei tunnu lainkaan, mutta sydämen lyöntien tahtiin se alkaa hakata ja hakkaa ehkä noin viisi-kuusi sekuntia vielä rasituksen loppumisen jälkeen, esimerkiksi jos joutuu jotakin tosiaan vaikka nostamaan tai kovempaa nousemaan portaat esimerkiksi. Aivan tuntee, kuinka joku suoni päässä sykkii ja käsittämättömän kivuliaasti.

    Onneksi minullakin kohtaukset pystyy vuositasolla laskemaan sormilla. Lääkkeet tehoavat nyt viimein, niitäkin jouduttiin vaihtelemaan kuutisen kertaa ennen kuin sopiva löytyi. Tuohon jälkipäivien särkyyn lääkkeet eivät kuitenkaan auta, mutta lopettavatpa sen olotilan ja jatkuvana tuntuvan kivun.

    Pari kertaa elämässä kohtaus on kestänyt niin monta päivää, että on joutunut lähtemään piikille tai tippaan, kun ei ala mikään auttamaan, eikä mikään pysy sisällä. Onneksi ei monesti sentään tällaista draamaa ole ollut.

    Tulipa pitkä kommentti, mutta aihe on kyllä itsellekin läheinen. Migreeni saattaa olla dramaattisen oloinenkin sairaus, mutta onneksi ei ainakaan ole omaa elämää rajoittanut sen enempää. Toisilla se voi olla niin vaikea, ettei normaalia elämääkään pysty elämään.

    Toivon, että sinunkin sairautesi kohdalla se pysyy hallinnassa, eikä ala haitata elämää. Hyvällä omallatunnolla sitä lepoa otat itsellesi, jos se migreeni iskee. Koko keho on häiriötilassa silloin, eikä silloin kannata yrittää kovin vaativia töitä tehdä, saatika urheilla. :)

  5. Outi says:

    Sontsis olet palannut bloggaamaan! Ihanaa! :) Minä jossain vaiheessa poistin linkin tuosta blogilistasta, mutta nyt se palaa pikana takaisin. :)
    Ja hitsi minulle tuli juuri huono omatunto, kun ryntäsin crossfitiin muka ihan normaali olotilassa. En ollut vielä ollenkaan oma itseni. Migreeni ottaa veronsa vielä jälkikäteen jonkin aikaa, vaikka sitä ei enää ajattelisi.
    Hurjalta kuulostaa tuo sinun migreenisi, jos joskus tippaankin olet joutunut. Hienoa, että nyt on enempi hallinnassa!
    Itse asiassa minäkin mietin tänään sitä, että täytyy käydä kyselemässä lääkkeitä. Vaikka kohtauksia on harvakseltaan, niin ne alun oireet on hurjat. Jos mikään yhtään niitä helpottaa, niin se kyllä olisi mahtava juttu.

  6. Pinkki Pingu says:

    Eka ihan oikea kohtaus taisi olla vuonna 2006 ja silloin mentiin ensin keskellä yötä sairaalaan päivystykseen, josta Imigran-nenäsumutteen kanssa kotiin nukkumaan. Seuraavana päivänä työterveyslääkäri pisti kiireisellä lähetteellä samaiseen sairaalaan aivoverenvuodon takia. Olipahan aika hel**tinmoinen päänsärky. Esimies naureskeli puhelimessa, kun soitin etten pääse töihin, kun olen menossa pään tt-kuvaukseen (tms?) ja jotenkin sen muistan. :)

    No, ei ollut aivoverenvuoto vaan todella rankka kohtaus ja *koputtaa puuta* yhtä pahaa ei sen jälkeen ole ollut. Myöhemmin määrättiin vielä pään ja niskan alueen magneettikuvaus ettei vaan missään ole tukoksia. Ei ollut. Yleensä migreeni vaatii (kai) useamman kohtauksen, ennenkuin se diagnosoidaan, mutta mulle riitti tuo yksi. Kohtauksia on onneksi harvoin (ei ole tainnut olla yhtään “oikeaa” Tyypin syntymän jälkeen tai raskausaikana), mutta tiedän, että esimerkiksi punaviini laukaisee takuuvarmasti, samaten jos hartiat menevät tosi jumiin esim. kuntosalitreenin osalta.

  7. Outi says:

    Viinillä on nähtävästi sellainen vaikutus, että se on useammalla ihmisellä laukaiseva tekijä ja toisaalta juuri tänään kuulin ihmisestä, jolla migreeni katosi kokonaan raskausajaksi. Onni on joskus ihmiskeho, joka osaa antaa äidille helpotusta jossain asiassa… :)
    Kahvipöytäkeskustelussa muuten todella moni kertoi migreenistään. Se on paljon yleisempää kuin tulisi ajatelleeksi!

  8. Arto Tarvainen says:

    Migreeni… ärsyttävä ja häiritsevä tila päässä… ;)

    Mulla alkaa yleensä pääkivulla ja aika nopeasti siitä huono olo (koskaan en kuitenkaan oksenna), valoherkkyys. Pääkipu säteilee koko päähän, se yleensä alkaa toiselta puolelta ja vaeltaa koko pään yli… Joskus menee ohi n. parissa tunnissa, joskus menee koko päivä, ja seuraava päivä on todella väsynyt, ja olo vähän “sekava”…

    Nykyään tulee onneksi harvoin… muutaman kerran vuodessa.
    Syytä en tiedä, että miks tuli joskus useninkin..

  9. Outi says:

    Ärsyttävä ja häiritsevä tosiaan. :)
    Pari kertaa vuodessa olisi minunkin laskujeni mukaan kohtuullinen kohtausmäärä. Aika tavallahan se määrä voi vaihdella iän mukaan ja toisaalta kohtauksetkin muuttuu erilaisiksi sitä mukaa, kun ikää tulee lisää.
    Jossain luki, että migreeniä on enemmän naisilla, mutta kyllä viime päivinä olen kuullut enemmän juttuja miehiltä. Johtunee tosin siitäkin, että teen töitä miesvaltaisella alalla. :)

  10. Ellie says:

    Tunnustan myöskin kärsiväni migreenistä. Vieläpä aurattomasta, joten ainoa, mistä tietää migreenin olevan tulossa, on poikkeuksellinen väsymys ja tunne, että pää olisi jotenkin raskas. Onnekseni miulla on migreeniä tosi harvoin ja onneksi niinä harvoina kertoina se menee aika hyvin ohi kohtauslääkkeellä ja nukkumisella. Jumittavat hartiat aiheuttavat miulla migreeniä, mutta muita laukaisevia tekijöitä en ole vielä keksinyt. Tai no, kerran kävin asunnossa, jossa haisi hyvin vahvasti tupakalle ja se laukaisi sitten kohtauksen.

    Kai sitä voisi pitää myös jonkinlaisena onnena, että migreeni on miulla toispuoleista ja aina vain oikealla puolella. Valitettavasti migreeni (tai oikeastaan kaikki muistakin syistä johtuvat päänsäryt) aiheuttavat pahoinvointia (ja myös oksentelua) sekä valo-, ääni- ja hajuyliherkkyyttä, mikä taas tarkoittaa sitä, etten todellakaan ole työkykyinen kohtauksen iskiessä.

    Aika vähällä siis pääsen moneen muuhun migreenistä kärsivään verrattuna ja pitää myöntää, että olen siihen varsin tyytyväinen.

  11. Outi says:

    Minä silloin, kun luin noita oireita aurallisesta ja aurattomasta mietin, että mitenkähän sitten tosiaan tietää, että nyt on tosi kyseessä, jos mitään näkökenttähäiriöitä ei tulekaan. Mistä silloin tietää ottaa nopeasti lääkettä? Eikä tosin aurallisessakaan sitä aina tajua JA ihan toinen juttu on se, että onko lääkettä yleensä saatavilla.

Leave a Reply

See also: