Geokätköjen tekemisessä parasta on…

Geokätköjen tekemisessä ehdottomasti parasta on se, jos saa tehtyä kätkön, jonka löytymisesta muut kätköilijät selvästi ilahtuu. :)

Ilahdun itse sellaisesta kätköstä, jonka lokikirja on kuiva ja hyvässä kunnossa, purkki on hyvälaatuinen, kätköpaikka on hyvä (voi tarkoittaa vaikeaa tai helppoa hyvää), kätkössä on ripaus jotain uutta, kätköpaikka on jotain sellaista mihin kannattikin tutustua ja jonne ei olisi muuten tullut menneeksi. Niin ja siis parhaat kätköt saa hymyilemään. :)

Koska itselle tuo lista on aika selvä, niin siihen on hyvä pyrkiä ja olen melko tyytyväinen tämänhetkisiin kätköihini.

Ihka ensimmäinen kätköni eli Guardian on yllättänyt monet. ;) Tietysti jos lukee toisten lokikirjoituksia, niin yllätys saattaa hieman vesittyä, mutta sillehän ei mahda mitään. Favorite pisteitäkin on tullut jokunen, joten ei tunnu ollenkaan siltä, että olisi tehnyt turhaa työtä kätkön tekemisessä. Minun mielestäni tämä on omista kätköistäni hauskin.

Toinen ja kolmas kätköni ilmestyivät yhtä aikaa eli ne ovat Pikkupeikon piilopirtti ja Mörrimöykyn kolo. Näistä kahdesta kätköstä olen oppinut kaikkein eniten.

Ensiksikin oli vaikea saada koordinaatit kahdelle kätkölle niin, että ne ei olleet liian lähellä toisiaan. Liian lähekkäin olevia kätköjä ei saa julkaistua ja se välimatka pitikin oppia laskemaan Karttapaikan avulla.

Toiseksi näistä on saanut tajuta, miten äkkiä kätköjen ympärillä tulee “geoeroosiota”. Toisin sanoen kätkön ympärillä maa kuluu kätköilijöiden pyöriessä etsimässä kätköä ja polku syntyy joskus jo muutaman kätkijän jäljiltä. Tämä oppi vaikuttaa aivan takuulla tuleviin kätköihini.

Ja vielä kolmanneksi tulee se, että varsinkin luontoon laitetun kätkön paikka eli luonnon muovaama kätkön kohta saattaa kulua ja kärsiä. Se kätköpaikka pitää miettiä tosi hyvin, että ei vaan purkki vaan itse kätköpaikkakin on riittävän hyvä ja kestää etsintää.

Kyllä Peippoosen kuntorataa on ollut kiva kätköjen avulla esitellä, mutta hitsi vie nämä kaksi kätköä aiheuttavat minulle eniten harmaita hiuksia. Juuri nyt on työn alla Mörrimöykyn kolon kunnostus. :)

Peippoosen kuntorata

Neljäs kätköni on Allisenpolun asukki ja omasta mielestäni se on kätköistä laadukkain. Luontopolku on hieno ja kätköpaikka on hieno ja itse kätkörasiankin halusin tehdä kestämään aikaa. :) Sitä en tiedä miten hyvin se kestää, mutta saa nähdä ja vaihdetaan sitten rasia ja sisältö, jos ei kestä. Minun kätköilläni on muuten ensimmäinen talvi edessään ja se on aika jännä nähdä miten siitä selvitään.

Allisenpolun asukki sijaitsee aika syrjässä Laihialla ja arvasinkin, että sinne asti lähtee vähän harvempi kätköilijä käymään, mutta on tosi ihana, että favorite pisteiden ja loggaus kirjoitusten perusteella kävijät ovat tykänneet kätköstä kovasti. :)

Geokätkö luontopolun varrella

Viides ja toistaiseksi uusin kätköni on Oletko tässä? Koska Allisenpolun asukki oli kaukana ja harvojen matkan varrella, niin seuraavaksi halusin kätkön, joka oikeasti on käytössä ja siinä kyllä onnistuin. :) Toisaalta tällaista kätköä saa sitten huoltaakin vähän eri tahtiin, mutta eipä tuo haittaa ollenkaan. :)

Oletko tässä? on muuten minun kätköistäni …hmmm… sanoisinko teknisin.

Kätkö matkan varrella parkkipaikalla

Viikonloppuna tuli siis huollettua kätköjä ja luettua kävijöiden loggauksia. Tämä on ihan eri näkökulma geokätköilyyn ja tosi palkitseva sellainen.

Kyllä kätköjen tekeminenkin on hauskaa ja siinä saa pähkäillä just sopivasti. Seuraava onkin jo ihan tuloillaan – pitkästä aikaa. Paikka on katsottu, koordinaatit pitää tarkistaa ja pari rasiavaihtoehtoa on pöydällä vieressäni. Lokikirjakin löytyy… ;)

Ja hitsi vie minä odotan pikkuista pakkasta. Olen pojalle luvannut, että sitten jatketaan kätköilyä, kun nyt ensin annetaan märimpien kelien mennä ohi. Viime talvena kuljettiin tosi ahkerasti geokätköilemässä varsinkin Vöyrin suunnalla. Kesä meni hiljaisesti, mutta pian geokätköilyhauskuus jatkuu.

Did you like this? Share it:

Leave a Reply

See also: