Tallaisen majan voi hyväksyä omaksi koloksi juuri silloin, kun suuri kiipeilypuu on niin perusteellisesti käytetty, että sitä uhkaa vaihto uuteen. Mitä sitä nyt ennemmin…

Poppoossa on yksi kaunotar, joka pienestä pitäen on ollut varsinainen haisuli vessassa käydessään. Se on ollut Minttu.

Voi sitä joka paikkaan levinnyttä hajua ja suoranaista löyhkää, joka sai isännän jo miettimään, että pitäisikö kissojen vessasta olla suora ilmastointiputki pihalle. Huh. Mutta kuinka ollakaan haju hälveni kevään mittaan ja lopulta kesän aikana katosi kokonaan. Lisäksi ne asiat siellä vessassa on niin sieviä ja pieniä entiseen verrattuna, että vessan putsaaja kiittää. Niin ja turkin huoltaja myös, koska mahaongelmat on selvästi heijastelleet myös turkin kuntoon, joka nyt bikiniasussakin on Mintulla varsin mainio.

Oli se tosiaan alunperin ihme, että miten niin pienestä ja sievästä prinsessasta pystyikin löytymään niin paljon pahaa hajua. Lisäksi, mikä kaikkein pahinta, Mintulla on ollut usein maha sekaisin ja kaikkein pahiten sen erään kerran pentujen aikaan. Niin ja yleensäkin pentujen aikaan.

Syy onnettomaan elämään löytyi ruokakaapista, eikä löydy enää. On ollut todellista salapoliisin työtä, että on saatu selvillä mitkä ruuat ei Mintulle sovellu. Niitä nimittäin löytyy paljon, mutta ihan tarkasti ei voi sanoa, että mitkä ainesosat pahaa mahaelämää aiheuttaa. Ongelmat ei tule lihasta ja kalasta vaan siitä muusta mitä märkäruokiin laitetaan. Siispä ruokakaappi on märkäruokien osalta muuttanut muotoaan melkoisesti ja kuivaruokana toimii edelleen Royal Caninin ruuat. Latzin muutamat laatikot toimii edelleen hätävarana, mutta mitään extempore market testauksia meillä ei tehdä. Testauksia toki edelleen, mutta tarkasti yksi kerrallaan. Ja haastetta ruokakaapin sisältöön tuo muuten sekin, että kissat ovat matkan varrella hylänneet joitakin ruokia, jotka Mintun mahalle sopisivat. Esimerkiksi Cosmaa meillä ei syö enää kukaan.

Alahyllyllä säilytetään tavallisesti kissanminttuisia leluja ja siksi oven avaamisen jälkeen kaappi on harvoin tyhjä. Ja ylähyllyn oikeanpuolimmaiset tornit on Doriksen.

Vaikka se tavallinen haju ja ohimenevät vatsataudit on olleet meille se jatkuva riesa, niin erityisesti ne mahatautiongelmat tuli ajankohtaiseksi pentujen aikaan. Miksi? No tietysti siksi, että silloin sitä kannettiin ruokaa marketeista säkkitolkulla ja niissä säkeissä oli paljon sitä, mikä Mintulle ei varsinkaan pidemmän päälle sopinut. Se mitä ehkä yhden annoksen vielä voisikin syödä, ei montaa kertaa peräkkäin voi toimia.

Jos ei ole ollut helppo perheen pikkuveljen ruokavalion hanskaaminen, niin ei se ole sitä kissoillakaan. Jos eteen sattuu liikaa mahatautia tai pahaa hajua, niin ne voi tosiaan johtua ruokakaapista. Ei meillä yleensäkään ole huonoja ruokia syöty, mutta nyt ollaan vaan entistä tarkempia. Ja vaikka ruokakokeiluja tein aikaisemminkin, niin lopulta hyvän ruokavalion löytäminen vaati todellista salapoliisintyötä.

Ja Minttu nauttii kesästä.