Jimin poppoo

Valokuvatorstai – kaksikin tarinaa

Ja toinen tarina on toisenlainen…

Kun joskus vain ei pysty valitsemaan.

Valokuvatorstai – Rakkaus

En mitenkään malta olla laittamatta tätä kuvaa valokuvatorstain vastaukseksi haasteeseen. Tämä on rakkautta nuoren tytön ja hieman vanhemman kissatädin välillä.

Valokuvatorstai – rajattu

En voi vastustaa kiusausta käyttää aihetta, joka täällä on ollut aikaisemmin eri kuvana esillä.

Valokuvatorstai – inhimillinen

Eli nyt valokuvatorstain määritelmään inhimillinen, kun ensin en lukenut niitä boldattuja ohjesanoja. Sienet ovat aiheuttaneet melkoisia erehdyksiä tänä syksynä. Toisaalta ne ovat jopa lähes inhimillisiä eläviä organismeja, jos ajattelee niiden erilaisuutta. On kokoa, väriä, asuinpaikkaa, myrkyllisyyttä tai suorastaan suloisuutta. Mitä ihmismäistä mielikuvaa ei voisi kuvitella sienelle? Yllätin ajatuksella itsenikin.

Ja koska luin aluksi huonosti ohjeet, niin se alkuperäinen inhimillinen asia oli Doris täällä ensimmäisessä kuvassa. Ymmärrätte varmaan miksi se tuli mieleeni.

Valokuvatorstai

Valokuvatorstain kuvasta tuli mieleen vauva.

Valokuvatorstai – sateenkaari

Tässä on Doriksen lenkkeilymaisema ja kameran ensimmäisen ulkoilutuksen näkymä eiliseltä illalta. Ei sateenkaari vaan sateen kaari. Ajattelin jo silloin, että siinä todella näkyy sateen kaari. Sadetta tarvitaan jo keväällä ja koko kesän aikaan juuri sopivasti. Asiasta juuri mitään tietämättömän silmiin lähipellot ovat saaneet todella sopivasti vettä. Hienoja kuin mitkä, hehkuvat viljojen väreissä ja eivät ole lakoontuneet sateen piiskaamina.

Valokuvatorstailijoille: Ei muuten meinaa millään päästä vuodatuksen blogeihin kommentoimaan. Nekin mitkä aukeavat – tosi pitkällä viiveellä – jättävät helposti uuden kommentin tallentamatta. Myös itse Valokuvatorstaihin oli tosi vaikea päästä. Ja minä kun olen luullut, että poppoon blogi on ollut hidas viime päivinä…

Valokuvatorstai – Parasta kesässä

Tämän aurinkoisen kesän parhaita hetkiä ovat olleet kävelyt valjaissa eri paikoissa ja siellä rentoiluhetket parhaissa mahdollisissa varjopaikoissa.

This is best in the summer. Hot day and a nice place to relax and cool off.

On se totta, minulla on kaulurin alku

Kuka sitä nyt turkillaan koreilisi, mutta kyllä minä ajattelin puuhkan kasvattaa. Meidän paparazzikin sanoo, että minun silmäni ovat niiiin suuret, että joku vielä menettää tajunsa pelkän katseen voimalla. Kunnon turkki saisi ne näyttämään hiukan pienemmiltä. No, silmät nyt sattuu olemaan minun jalokiveni. En ajatellut alkaa siristelemään silmiäni samaan tapaan kuin Manna. Miksi peittäisin sen mitä on minussa parasta.

Ai, että ei ole siperialaista pitää silmiä apposen auki. Miksi? Mikähän juttu tuo nyt muka on. Minun kajalithan juuri reunustaa ja korostaa sitä miltä silmien pitää näyttää.

Olipa kerran viisi pientä kissanpentua…

Jotka viihtyivät hyvin toistensa seurassa, olivathan he sisaruksia. Päivät kuluivat leikkien ja mellastaen, mutta välillä toisinaan tuli väsymys. Se oli oikea hetki ihan vain nauttia yhdessäolosta. Tämä hetki on minuutti tai tunti, mitä väliä sillä on. Aika on aikaa kissanpennulle.

Valokuvatorstai

Aihekuvasta iski avaruusleikki-inspiraatio.

Täällä kapteeni, kuuleeko lennonjohto, avaruusalus valmiina lähtöön. 10, 9, 8, koneet käy, 7, 6, 5, check kaikki laitteet, 4, 3, 2, ja lähteeeee…

Tassun taikaa

Oli kaks niitä ystäviä,

jujut kaikki tietäviä.

Ensimäinen teki tassun taian

ja toinen toisti tempun saman.

Siivouksen sivutuotos ja Valokuvatorstain helppo

Ohhoijaa. Siivoukset vuorossa mummolareissun jälkeen ja nyt alkaa jo moni asia olla hyvällä tolalla. Joko laitettaisiin tavarat ja kalusteet takaisin paikalleen. Mutta hei hetkinen… Mitä tuolla on????

Ai heippa vaan. Kiitoksia tästä uudesta hyllystä, joka on rappusineen pystytetty tänään vain minua varten. Tänne on tosi helppo tulla!