Valokuvatorstai
Tällä kertaa teemana on Armo ja heti välähti, että millä kuvalla on pakko osallistua. Tämä kuva tuli kuin salamana kirkkaalta taivaalta. Tai siis seesteisenä, armollisena hetkenä keskellä kissanäyttelyn hälinää. Yleensä häkeistä ei voi saada kunnollisia kuvia, ainakaan kovin helposti, mutta keskellä häkkiriviä istui valkoinen kissa (devon rex), jonka päälle lankesi kuin ylimaallinen valo . Ikinä, en ikinä ole ennen ollut niin onnessani jotain valokuvatessani. Kuva on otettu häkin raosta eli en mennyt oveakaan raottamaan. Mutta näitä kuvia tuli monia. Oikea tutkielma upean kissan ja jonkin muun armosta. Olin haltioissani ja pysähdyn näihin kuviin väkisin vieläkin. Kyllä kamerankin kanssa tarvitsee joskus hieman mystistä johdatusta, että on siinä oikeassa paikassa oikealla hetkellä.



On tosi kaunis kuva. Ylimaallinen on hyvä adjektiivi.
Se tilanne siinä hälyn keskellä oli ihan järisyttävä.
Jos kissan omistaja sattut tänne paikalle, niin silitä tätä upeutta ja sano, että sinulla on eräs haltioitunut ihailija.
juu, onni ja sattuma ja vaikka mun puolesta mystinen johdatus, ilman niitä valokuvaus olisi pelkkää välineurheilua.
hieno kuva, upea valo.
onnittelut!
Nuo hienot hetket, kun saa yllätyspalkinnon jostakin, mihin on paljon aikaansa tuhlannut. Armo, hyvä kun sanoit.
Ja hieno kuva.
Armottoman suuret silmät.
Nuo silmät ja niiden ajatteleva katse siinä tilanteessa alas lankeavan valon lisäksi pysäytti erityisesti. Mitä lienee mietiskellyt.
Aivan ihana Devon rex!
Todella upea kuva! Ei voi kuin ihastella.
Tosi hyvä kuva!
Aivan mahtava kuva. Silmät vangitsevat.
Kyllä tällaisia hetkiä varten voi ottaa vaikka tuhat kuvaa jotain ihan muuta. Sitten se kuvaaminen palkitaan jossain, jollain hetkellä, jota ei ymmärrä edes odottaa.
Taideteos.