Valokuvatorstai – kipupiste
Lyhythäntäisyys tai hännättömyys (kuten jotkut kehtaa sanoa minullekin) on yllättävän monien kissojen ihmisystävien kipupiste. Minullekin on sanottu suoraan ja epäsuoraan, että “Hyi xxxx mikä epäsikiö”. No kerran suoraan ja muita versioita on sitten paljon. Se on vähän loukannut herkkiä tunteitani ja emäntäni pitkät hiukset ovat pari kertaa nousseet sojottamaan suoraan taivasta kohti. Nooh, sellaista sattuu, mutta en minä omasta mielestäni ole kipupiste. Olen kaunotar, primadonna, spesiaali ja ainutlaatuinen Aina, enkä tosiaan kiipeilykyvytön (päinvastoin!) tai tasapainoton. Olen ylpeä kipupisteessä tai ihailupisteessä, kuinka vain, ja nostan häntäni korkealle.
Posted in Aina hopeasalama and Valokuvatorstai 2 years, 7 months ago at 10:12 pm. 12 comments
Previous Post: Haukotus, haukotus, HAUKOTUS Next Post: Nyt äänestämään lokilikkaa!
Loading ...
Sä ootkin Aina Maina, opetätivaramami, maailman enstex sulosilmäisin kiipijäkisu. Että siis täysin extra ordinary spesiaali.
Hipsu sano just sen mitä ite en saanu sanoiks laitettua
Oi Aina kaunotar, sinähän olet hurmaava. Älä sinä taikka emäntä tuollaisesta välitä.
Kummallisia ihmisiä sitä liikkuukin ja kehtaavat vielä suunsa avata, vaikka eivät mistään mitään tiedä.
Jo Pekka Töpöhäntä sai kokea karvaasti mitä on olla erilainen. Erilaisuutta on vaikea hyväksyä. Mutta ole ylpeästi oma itsesi, olet spesiaali
Höh, sullahan _ON_ häntä!!! Onko ne kommentoijat olleet sokeita? Meidän emäntä on aivan ympyräkiemurasti ihastunut häntääsi…sori sen käytös ku se aina räplää sun häntääsi…ihmiset on välillä aivan kummallisia, toisin kuin me kattikarvajalat
Voi kun olisitte nähneet, miten Aina eilen illalla heilutti häntäänsä. Oli saalis ulottumattomissa ja Ainaa otti niin kovasti päähän.
Keikaus häntä toiseen suuntaan, heilaus häntä vastakkaiseen suuntaan, välillä häntä suoraan ylöspäin ja miten milloinkin. Se on kyllä näky.
Juu ja ei me Ainan kanssa moisista hermostuta, mutta yllättävästi noita tulee puskasta. Naina Mainasen hännästäkään moni ei tosiaan tiedä, miten pitkä se on. Kiemurainen näyttää niin kovin lyhyeltä pitkän hännän vierellä.
Aina on hieno eikä mikään epäsikiö, hyi niitä jotka sanoo noin
Aina on hiano kissa.
Minulla on yksi pitkäkarvainen hännätön tyttö (syntynyt hännättömänä, stumpy)ja se hännättömyys ei haittaa typyä vähääkään, hyppii ja loikkii niinkuin muutkin, tasapainoa löytyy aivan samalla lailla kuin hännällisiltäkin kissoilta. Eli siis hännättömyys ei haittaa kissaa. Tämä kisu teki 5 pentua 4v. sitten ja kolmella oli eriasteisia töpöjä; korkkiruuvin viimeinen kierre, ovenkahva ja mikroskooppinen.
Bobbarien häntä on IN.
Se on hauskan näköistä kun se heiluu puolelta toiselle, pyörii jne.. 
Meille ei onneksi osunut vastaan ketään joka olisi suoraan sanonut hännästä mitään negatiivista. Mutta olen kyllä kuullut toisilta sitten mitä on sanottu. Mm. Kauhisteltu että miks kissan häntä on typistetty jne.. 
Bobbarit on Pop! Moni möläyttelijä varmaan muuttaisi mieltään töpöhännistä, jos tutustuisi bobbareihin paremmin
Kiia olet niin oikeassa.
Ja Heli ole onnellinen, ettei kukaan ole kertonut noita juttuja puoli metriä selkäsi takana tms.
Ethän sinä ole hännätön – kuten kuvasta näkee. Taitaa olla kipupiste katsojalle, jonka noin rumasanaisesti pitää käydä arvostelemaan. Minulla itselläni on koira, jota on nimitetty rotaksi, apinaksi, kapiseksi, rumaksi tms. Ja minulle se on maailman paras koira, ja suloinen kuin mikä
Valitettavasti luonnossa hännätön kissa ei välttämättä pärjäisi yhtä hyvin kuin hännällinen lajitoverinsa – häntä on kissalle kuitenkin tärkeä tasapainon väline. Mutta ihmisen hoivissa hännän puute tai lyhythäntäisyys ei elämää rajoita.
Kuriilien bobtail on tosin luonnon muovaama rotu kuriilien saaristosta, joten tässä tapauksessa lyhyt häntä ei luonnossa haittaa. Aika hämmästyttäviä akrobaatteja nämä bobbarit todella ovat.