Ihana näky. Tämä ei ole tosiaan omasta puutarhasta, jossa omenapuut on istutettu vasta tänä vuonna. Ehkä tämän kuitenkin voisi toteuttaa jo lähivuosina. Nämä hienot kukat kasvoivat ruukussa puun juurella. Minkähän takia en ottanut ruukkua kuvaan mukaan?
Kaikenlaisia kyytejä sitä näkeekin. Onneksi tästä tuli napattua kuva tuulilasin läpi. 
Harjaneilikat ovat yksi suosikkini omassa puutarhassa. Ne ovat kaksivuotisia kukkia ja se pieni yksityiskohta yllätti minut niin, että melkein aloin keväällä kitkemään edellisvuoden siemenestä lähteneitä neilikoita. Huh, mikä ikävä yllätys se olisi ollut.
Näyttää siltä, että harjaneilikat viihtyvät täällä hyvin ja tämä kuvan väritys on oma suosikkini. Vaikka kyllä valkoiset ja eri punaisen sävyt ovat kaikki kauniita.
Niissä vaan on sitä jotain ja entistä enemmän jotain silloin, kun ovat kunnolla kukassa. Yläkuvassa on kattomehitähden kukat ja alakuvassa paria mehitähtilajiketta. Olen ajat sitten tipahtanut kärryiltä siinä, että minkä nimisiä kukkia puutarhassani kasvaa. Mitäpä sillä toisaalta on väliä silloin, kun kukat kukoistaa.
Kesäkuu alkoi ja kesäloma koululaisella. Meidän koululainen on siirtymässä neljännelle luokalle ja taitaapa olla kolmas kesä nyt, kun koululainen on poissa kotoa kuukauden. Minkäs teet, kun vanhemmilla loma on vasta heinäkuussa.
Onneksi on mummolat ja paras kaveri serkkupoika… Silti sitä joka kerta miettii, että miten tämän pitää olla niin vaikeaa. Ei poikaa voi pitää kotona yksin päivätolkulla, kun iltapäivän yksin olemisetkin on joskus ihan liikaa. Onneksi ikää alkaa olla sen verran, että melkein kaikesta jo selviää. Aika usein täytyy tietenkin puhelimessa osata neuvoa mitä kummallisimpia asioita.
Ei vaan isoveljelle, mutta myös pikkuveljelle tämä kesäkuu on aina erikoista aikaa. Pikkuveli menee päivittäin hoitoon kuten tavallista, mutta illalla se isoveli puuttuu. Siinä on vanhemmat paljon kovemmalla kuin tavallisesti ja tekemistä joutuu keksimään monet kerrat. Samalla sitä huomaa, miten paljon veljekset keskenään selviytyy pienistä ja isommistakin asioista. Isoveli auttaa, antaa mehua pikkuveljellekin, kun molempia sattuu janottamaan tai mitä vaan.
Olisiko tässä nyt sitten pahoillaan vai mitä kesäkuusta ajattelisi. Aika mummoloissa ei varmasti mene hukkaan pojalta tai isovanhemmilta. Kyllä siellä hauskaa osataan pitää. Itsellä on vaan vähän huonon vanhemman olo, kun ei pysty lastaan hoitamaan…
Hurjimmat aplodit Kylkkälän kyläkoulun kevätjuhlassa sai ehdottomasti 3-4 luokan poikien peikkotanssi. Oli muuten hurjaa menoa!
Ideametsä -blogi on ollut tähän asti vuodatuksessa, mutta monet kerrat olen miettinyt, että miksi pidän sen siellä ja kaiken muun wordpress blogeina. Hmm. Mietintä on loppunut eli täällä ollaan. Ulkoasu vaihtuu varmaan kymmenen kertaa ennen kuin löydän “omani”. Niin ja blogin nimen päätin muuttaa Ideametsän sijaan Ideametsässä. Vain pieni ero entiseen.
Oikeastaan se, että blogi on ollut vuodatuksessa on aiheuttanut sen, että sinne on jotenkin erikseen joutunut menemään. On tullut sellainen erillisen ja erilaisen tunne. Ideametsässä voi liikkua vähän niissä sun näissä asioissa, enkä vieläkään rajaa tätä blogia sen kummemmin. Eläinaiheiset jutut tosin jäävät toisaalle.
Katsotaan nyt, miltä tämä alkaa maistua ja minkälaista juttua pukkaa. Puutarha on mielessä ainakin ja työt ja monet muut…
Tämä pallotuija on eilisen puutarhaoperaation tulosta. Kivipenkerettä on tullut jo noin 7 m enemmän kuin tänä keväänä oli tarkoitus tehdä. Ei hullumpi suoritus. Itse asiassa nyt joutuu keksimään uuden homman, koska kivipengerrystä on jo alin rivi koko sillä matkalla, mitä sitä oli tarkoitus tehdä. Ylempiä rivejä ei voi grillikatos rakennusyömään kohdalle tehdä valmiiksi ennen kuin loppukesästä.
