Kissanpäiviä ja Koiranunta

Uusin Maanantaijuttu

21.5.2007

Annoin pikkusormen, se vei koko käden

No jos nyt tämän kerran. Ei saisi, mutta en jaksa vastustaa tuota katsetta tai eihän kerrasta tule tapa. Juu, eipä tosiaan.

Oli lemmikki melkein mikä tahansa, niin sen voi opettaa huonoille tavoille. Omistajan täytyy itse päättää, miten meillä toimitaan ja sen jälkeen niin on toimittava ikuisesti. Onko näin? Omasta mielestäni kyllä.

Pennusta vaariin

Pienen pennun kanssa elämä on jatkuvaa opettelua ja silloin uuden opettelu on helppoa. On se helppoa ainakin vanhan lemmikin piintyneisiin tapoihin verrattuna, vaikka kyllä vanha koirakin temput oppii.

Pentu kokeilee rajojaan joka päivä näkyvästi tai huomaamatta. Kissanpentu on niin söpö ja nostaa tassun keittiön pöydälle. Koiranpentu istahtaa pöydän viereen ja miettii miten saisi houkuteltua herkun sieltä pöydältä suuhunta tai nappaa sen huomaamatta aivan omin neuvoin.

Hullunkurinen lerppakorva tai muuten vaan söpö ilmestys ei saa aiheuttaa naurunpurskahdusta sillä taktisella hetkellä. Hyvin nopeasti, se voi tapahtua jo yhdellä kerralla, se söpöliini tajuaa, että tämä on hauskaa. Paljon nopeammin ne huonot tavat tarttuvat kuin ne, mitä oikeasti yrittää opettaa.

En ole kirjoittamassa nyt mitään koulutus ja opetus juttua, vaikka sinnikkyys, pitkäjänteisyys ja johdonmukaisuus ovatkin tämän jutun ytimessä. Ajattelin kertoa pari esimerkkiä missä voi mennä pieleen...

Ihan sama kuka antaa pikkusormensa

Pienestä pitäen Aina kissani hypähti vessan lavuaariin ja katseli siitä suurilla silmillään. Ei, ajattelin. Ei anneta tämän vesipedon oppia läträämään juoksevalla vedellä. Siitähän saisi ikuisen riesan. Niinpä niin.Aina

Meni jokunen viikko sinnikkään kissan yrityksissä, mutta älykkäänä olentona Aika ymmärsi vaihtaa taktiikkaa. Ehkä joku toinen olisi helpompi ylipuhuttava. Niinpä ihmettelin, kun eräänä päivänä vessasta kuului melkoinen naureskelu. Siellä seisoi isäntä ja nauroi kissalle, joka leikki sydämensä kyllyydestä juoksevalla vedellä. Siitä lähtien Aina oli aina paikalla, kun tiesi pääsevänsä leikkimään, mutistuista vastalauseista huolimatta. Eipä aikaakaan, kun luovuin itsekin periaatteesta ja nyt Aina pääsee juomaan siitä vessan hanasta melkein aina kun vain pyytää.

Voi herkkusuu

Cockerini Milla oli nuorena epätyypillinen cockeri. Millalta nimittäin puuttui cockerin pyöreä kylkikaari, jota nykyään löytyy. Nuorempana Milla söi lähinnä kuivaruokaa, mutta vanhemmalla iällään ikäneito keksi, että jos aktiivisesti pyytää ihmisten ruokailun jälkeen, niin sitten saa makoisan annoksen kotiruokaa. Voi mikä herkkusuu koirasta tuleekaan nopeasti ja sen jälkeen mummo ihmettelee, että minkä takia Milla heittelee kuivaruokanappulat olkansa yli pitkin keittiötä.

Herkkutavasta on monella tapaa haittaa, mutta pois oppiminenkin on tuskallista, eikä siitä täysin enää pois ole yritettykään. Nyt kuitenkin ihmisten kotiruoka on huomattavasti rajoitettu niin, ettei siinä tule koiralle epäterveellisimpiä osia mukana, eikä annos ole suuri. Ongelmana on, että kuivaruuan täytyy olla erittäin tarkasti ikäneidon makuhermoille sopivaa, että sitä syödään.

Niin monia tapoja

Kuinkahan keksinkään kaksi esimerkkiä, joissa itse en ole langennut vaan joku toinen. Tosiasia on, että lipsahduksia sattuu niin pienissä kuin suurissakin asioissa.

Olen aina kannattanut sitä, että lemmikit opetetaan hyville käytännön tavoille. Paras käsky, mitä ikinä olen opettanut koirilleni on “reuna”. Vaadin aina molemmilta koirilta, että tietä pitkin lenkillä kuljetaan tien reunassa. Se todennäköisesti pelasti cockerini hengen eräällä katoamisreissulla, joka johti moottoritielle asti. Kissat taas eivät saa tulla keittiön pöydille. Aivan ehdoton asia lapsiperheessä.

Miksi lemmikkejä ei opettaisi? Elämä on silloin helpompaa ja vaatii “vain” täydellisen sitoutumisen sille, mitä on päättänyt opettaa.



Outi Parkatti


Juttuarkisto

Juttuarkisto kasvaa viikko viikolta ja kuukausi kuukaudelta.

Uusi maanantaijuttu ilmestyy lähes joka maanantai. Jos samalla viikolla tai lähipäivinä ilmestyy lehti, niin silloin saa maanantaijuttu odottaa seuraavaan viikkoon.

Nämä tekstit ovat vain osa asian käsittelyä, joten jatketaan keskustelua foorumilla. Useammasta mielipiteestä ja ajatuksesta kehittyy kenties se kultajyvä, josta löytyy ratkaisu omaan ongelmaan tai kysymykseen.

Jutut on kirjoittanut Outi Parkatti, ellei toisin mainita. Copyright © 2006- Ideametsä

Kaikki jutut hakemistona

Lemmikin hankinta

Ruokinta

Yleisesti lemmikin hoidosta

Terveys

Harrastukset

Ihmisen tärkeä ystävä

Lemmikkinä yhteiskunnassa

Muuta
lauta

Sivukartta    Mediakortti    Toimitus    Toimintaperiaate
Copyright © 2006 Ideametsä