<< 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 >>

4

Siperiankissa on omistajansa onni

Muhkea, ystävällinen, seurallinen, pyöreä, suuri

ja luonnollinen. Siinä on alkulista adjektiiveja,

joilla voi kuvata siperiankissaa.

IC Lumikissan Friidu eli Fiiu, sinikilpikonnatiikeri

Kasvattaja ja omistaja Tiina Kajoranta ja Pasi Urpiola,

Lumikissan, Vaasa

Muhkean turkkinsa ansiosta siperiankissa voi

ulkoilla niin kesällä kuin kovilla pakkasillakin.

Ulkoilumahdollisuus tekee hyvää turkille ja

nopeuttaa pari kertaa vuodessa tapahtuvaa

karvanlähtöä. Siperiankissan turkki ei tarvitse

paljon huoltamista, vaikka se onkin muhkea.

Olemus on pyöreä. Pyöreässä päässä korvat ovat

pienehköt ja melko etäällä toisistaan. Silmät ovat

suuret. Siperiankissan ilme on tarkkaavainen,

mutta ei äkäinen. Kissa on kokonaisuutena

voimakkaan ja sopusuhtaisen näköinen. Tarkempi

kuvaus siperiankissasta löytyy esimerkiksi Suomen

Siperiankissat ry:n sivuilta.

Luonne on yksi siperiankissan vahvuuksista.

Se on erittäin ystävällinen ja sosiaalinen eli

haluaa olla mukana kaikessa mitä kotona tapahtuu.

Se ei ole arka, vaan jopa liiankin utelias.

Siperiankissa tarvitsee itselleen ystävän,

mielellään toisen kissan tai koiran.

Väritykseltään siperiankissat ovat hyvin erilaisia.

Väriryhmiä on yhdeksän, kuten sitä muistuttavilla

norjalaisella metsäkissalla ja maine coonillakin.

Naamiovärit on kielletty, vaikka eri maiden

kissaloiden sivuilla näkeekin myös Neva

masquerade siperiankissoja.

Ei ole olemassa tarkkaa tietoa milloin siperiankissa

on kehittynyt omaksi rodukseen. Ehkäpä siitä on jo

tuhansia vuosia. Siperiankissa saattaa siperian

sijaan olla kotoisin esimerkiksi Persiasta, mutta

Pohjois-Venäjän ankarat olosuhteet loivat rodusta

sellaisen kuin se nykyään on. Turkki on

kolminkertainen ja siperiankissa on elämänhaluinen

ja vahva kissa. Venäjällä siperiankissaa

arvostetaan kansallisrotuna ja kasvatus kukoistaa.

Suomeen ensimmäinen rodun edustaja on

saapunut vuonna 1992.

Kun sitten on hankkimassa ensimmäistä

siperiankissaa, ei arvaakaan, miten seurallinen

ystävä kotiin on tulossa. Siperiankissa on varmasti

vastassa töistä tulijaa, toivottaa hyvät huomenet ja

saattaa vaatia pitkääkin keskustelua päivän

tapahtumista. Silityksiä ja rapsutuksia ystävä tulee

välillä vaatimalla vaatimaan, jos päivän saldo ei

muuten täyty.

Tavalliset väliovet eivät kekseliästä siperiankissaa

kauaa pidättele ja uudet leikit keksitään mitä

hämmästyttävimmistä paikoista. Toisaalta siperiankissa

kyllä oppii myös rajoituksia ja noudattaakin niitä

silloin, kun se kissanelämään sopii.

Onnellinen on siis hän, jonka kotona kehrää

siperiankissa.

Siperiankissojen hyvien ominaisuuksien lisäksi

monia allergikkoja kiehtoo etenkin venäläisillä

sivustoilla mainostettu tieto, ettei siperiankissa

aiheuttaisi allergisia oireita, koska sen iholta puuttuu

FelD-1 -proteiini. Valitettavasti tuota väitettä ei ole

todistettu oikeaksi. Allergiat ovat hyvin yksilöllisiä ja

siperiankissakin saattaa aiheuttaa oireita.