14
... Bichon pojat
Ystäväkoiratoimintaa on kans alotettu. Olen itse
kehitysvammaisen tytön henkilökohtainen avustaja
kesän ajan ja häntä on esimerkiksi käyty katsomasa.
Tyttö tykkää tosi paljon Oivasta, joka on aika
luonnonlahjakkuus ystävätoimintaan.
Sitten harrastetaan jäljestystä leikkimielisenä
aktivointina. Oon vetäny makkarajalkee ja koirat ettii
ne. Bichonilta puuttuu pitkäjänteisyys, mutta kyllä
nakki maistuu. Ahneita ne on luonteeltaan, että
kyllä nakin eteen tehdään mitä vaan.
Oletteko käyneet näyttelyissä? Molemmat on olleet
pentunäyttelyissä, että on päästy tutustumaan
näyttelyharrastukseenkin. Niilo on käyny myös
aikuispuolella. Kummatkaan ei ole jalostukseen
käytettävissä, joten en oo laittanu rahoja
näyttelykehiin. Oiva on kyllä tosi komea poika,
mutta ei oo tullu vietyä.
Luonteeltaan bichonit on äärettömän uteliaita ja
sen takia meillä on jouduttu monta kertaa
eläinlääkärille. Oiva on työntänyt päänsä
muurahaispesään ja kaks kertaa se on karannu
koirapuistosta aidatulta alueelta. Pitää tosiaan olla
vireillä, kun liikkuu poikien kanssa.
Blogissakin on kovasti juttua harrastuksista. Mitä
te harrastatte? Niilon kanssa mennään agilitya. Niilo
tykkää siitä älyttömästi ja ohjaaja onkin monesti vaan
haittana. Niilo on tosi nopee. Oivan kanssa mennään
tottelevaisuus harjoituksia. Oiva on innokas ja reipas,
keskittyminen ja harjottelu jää vaan välillä sen kaiken
tohinan alle. Yleensäkin harrastukset on meille
sellasta yhteistä kivaa.
Mallikkaasti käy agility bichoneiltakin. Mallia
näyttää Oiva.
turkki. Niilolla on tiiviimpi, eikä se mee juuri ollenkaan
takkuun. Kerran kahessa tai kolmessa viikossa pesen
ne, eikä se oo vaiva ollu. Pysyis tietenkin siistimpänä,
kun useammin pesis. Molempien poikien turkit on
bichonmaisessa trimmissä. Takut kyllä tulee aina
tiettyihin paikkoihin, joten ne kun yrittää pitää
kunnossa, niin pääsee helpommalla. Ei tämä rotu
laiskalle sovi, se on kyllä totta.
Kumpikaan koira ei tykkää trimmauksesta. Kun ne
näkee harjan tai shampoon, niin samantien Niilo
menee sängyn alle ja luimuilee. Sitten se pitää
huijata esille, vaikka pimputtaa ovikelloa ja Niilo
tulee heti katsomaan, että kuka on tulossa. Oiva
pakoilee ja välttelee katsetta, mutta ei osaa mennä
piiloon. Molemmat oppi tosi nopeesti, että
kauneudenhoito on tosi mälsää. Pentuna kyllä opetin
ne siihen, että pesu on viikon välein.
Kyllä mut yllätti kovapäisyys, että oon näin
jästipäisen rodun kanssa tekemisissä. Alunperin
mietin muitakin, esimerkiksi cockeria, bordercollieta,...
En olis ehkä osannu elää niiden kanssa.
Haaveissa on kolmas bichon uros, jonka kanssa
sitten mentäisiin näyttelyyn. Poika sen kolmannenkin
pitää olla, pojat kun pysyy kauemmin höpsömpinä.
Tytöt jotenkin aikuistuu tosi aikasin.
Mun ja koirien luonne sopii tosi hyvin yhteen.
Toivottavasti talo tulee aina olemaan yhtä täynnä
näitä.
Onko turkinhoito ollut työlästä? Oiva ja Niilo ei oo
ihan näyttelyturkin mitassa, joten ne on helpompi
pitää kunnossa ja molemmilla on hyvä ja vahva
Kiitos Marianna tästä haastattelusta. Toivotamme
hauskoja kesäisiä hetkiä teille kaikille.