<< 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 >>

Pilkkujen kasvattamista

Nina Laine kasvattaa dalmatialaisia Zabavan

kennelissään Turun lähellä Vahdossa. Hänellä

on jo 15 vuoden kokemus dalmatialaisten

kasvattamisesta. Kyselin Ninalta erityisesti

dalmatialaisen kasvattamisesta.

Pilkkujen tulo on tietysti hauskaa

seurata, mutta jännitän enemmän

sitä kuuroutta. Kuuron koiran

pitäminen vaatisi ihan erityisen

ihmisen, joten ohjeena on, että

kuurot pennut laitetaan pois.

Uuden kasvattajan on aika vaikea

huomata sitä kuuroutta. Itselläni on

ollut vain 5 kuuroo pentua

koko kasvatus aikana.

Minulla on kuusi ihan kotona olevaa dalmatialaista,

joista kolme on jo veteraaneja. Asutaan maalla,

keskellä peltoja, joten koirat on aika paljon vapaana.

Mettälenkillä käydään koko porukalla. Ei tällaista

koiralaumaa olisi, jos kaupungissa asuisi. Mutta

täällä se onnistuu, koska dalmatialaiset ei karkaa

ja tottelee hienosti. Ensimmäinen dalmatialainen

mulle tuli 18 vuotta sitten.

Dalmatialaisilla on rekisteröintejä tasaisesti, noin

400 rekisteröintiä/vuosi korkeimmillaan. Kun alkaa

kasvattamaan, niin täytyy ensin ottaa selvää rodusta.

Esimerkiksi dalmatialaisella esiityy jonkin verran

kuuroutta ja se täytyy kasvattajan osata karsia pois.

Dalmatialainen kuuluu aika terveisiin rotuihin, mutta

tietysti jotain yksittäisiä ongelmia on. Dalmatialaisen

ongelmat liittyy yleensä ruokaan eli voi esimerkiksi

tulla virtsakiviä, jotka on erilaisia kuin muilla roduilla.

Dalmatialaisen ruokavaliossa ei sais olla kauheen

paljon lihaproteiinia.

En tiedä miten paljon pitää paikkaansa, mutta

sanotaan, että kuurolla koiralla voi olla myös

luonteessa ongelmia. On tehnyt mieli jättää itelle joku

kuuro pentu, että näkis itse minkälainen koira se olisi,

mutta siihen täytyisi sitoutua todella paljon. Pieni

vauva esimerkiksi voi säikyttää kuuron koiran tosi

pahasti ja mitä sitten kävisi. Ihan hirveetähän se pois

laittaminen on, mutta niin on tehtävä.

Kasvattaminen muuten on helppoo, koska

dalmatialainen tulee kantavaksi helposti, synnyttää ja

hoitaa pentunsa hyvin. Emoilla on hirveen hyvä

hoivavietti. Minä valvon aina synnytyksen, mutta en

puutu siihen oikeestaan muuten kuin kalvot autan pois.

Pentuja ei usein kuole ja pentueessa on normaalisti

7 - 10 pentua. Siinä on aika vilskettä. Ekan yön nukun

aina vieressä ja eka viikko vähän jännittää, mutta

hienosti on kaikki tähän asti mennyt.

Kissanpäiviä ja koiranunta 5/2006

Kaupunkilegenda kertoo, että kun erään uuden

kasvattajan dalmatialainen oli saanut pennut ja niillä

ei ollut pilkkuja, niin kasvattaja olisi lopettanut koko

pentueen. En tiedä onko tuo tarina totta, mutta

tosiaan dalmatialaisen pennut syntyy aina ilman

pilkkuja. Pilkut alkaa tulla vasta muutaman viikon

jälkeen, mutta heti synnyttyään, kun ovat vielä

märkänä, niistä näkee miten tumma koirasta tulee.

Pilkut voi kehittyä tosi pitkällä ajalla, mutta mitä

myöhemmin ne tulee, sitä pienempiä ne ovat.

Tässä Zabavan a-pentue pitkin poikin pedillään.

Alhaalla kuvassa b-pentue.