<< 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 >>

8

Dalmatialaiskokemusta Pohjanmaalta

Pohjanmaalta Alahärmästä löytyy kennel Golden

Desing's. Kirsi Holma kertoi omista kokemuksistaan

dalmatialaisten parissa.

5 -vuotiaana minun lempisatu oli lupsakkaat

uppakorvat. Silloin jo tuli sanottua, että isona

hommaan dalmatialaisen. Sitten aikanaan, kun

alkoi etsiä koiraa, niin katsoin collieita ja muita,

mutta aina vaan tulin dalmatiankoiraan. Sitten oli

Paraisilla pentue, jonka uroskoiraa mentiin

hakemaan, mutta Iida tuli syliin ja valitsi meidät.

Sitten kun Iida oli 5 kk, niin alotettiin näyttelyissä

käyminen ja sille tielle on jääty. Vuonna -97 mulle

tuli uros Marnellin Zalte, vaikka sillon vielä opiskelin

ja asuin kerrostalossa. Sitä sitten kannoin ylös alas

rappusia pentuna, ettei rapuissa kulkemisesta tullut

koiralle mitään vahinkoa. Zalte ei kyllä ole enää

meillä, koska myin Zalten 2002 hyvään

lapsiperheeseen Halsualle.

Iida ja Taika on molemmat tosi tervepäisiä ja

rauhallisia koiria. Eläinlääkärikin joskus sanoi, ettei

ne ole mitään hösöjä. Ehkä hösääminen liittyy

enemmän uroksiin, koska kasvateistakin urokset

on enemmän vilperttejä.

Viisi vuotta olin ettinyt myös erikoisempaa koirarotua

ja niin 2005 meille tuli myös Volpino Italiano, Tähti.

Suomessa niitä on noin 250 ja sopivasti Teuvalla tuli

peruutus, niin saatiin pentu aika nopeasti. Tämä rotu

on dalmatialaiseen verrattuna ihan ääripää. Jos Taika

on itse rauhallisuus, niin Tähti on eloisa, vilkas ja

äänekäskin, vaikka ei olekaan räksyttäjä.

2001 tuli sitten toinen pentue, josta Taika jäi meille

kotiin. Näyttelyissä se on pärjänny hyvin ja lenkillä

kuljetaan, mutta ei harrasteta sen kummemmin.

Tämä kasvatustyö on tosi pienimuotoista, kun nyt

tulee melkein 6 vuotta edellisestä pentueesta, kun

tulee seuraava. Taika on astutettu Ruotsin tuonnilla,

joka on Suomen ja Ruotsin valio. Saa nähdä

minkälaisia pentuja on tulossa, mutta yksi olis

jäämässä kotiin ittelle kasvamaan. Aiemmista

kahdesta pentueesta on tullut muotovalitoita ja

hyvin ovat pärjänneet eri harrastuksissa.

Kissanpäiviä ja koiranunta 5/2006

Vuonna -99 tuli ensimmäinen pentue, josta Milla jäi

ensin kotiin, mutta myin sen sitten ja onneksi, sillä

parempaa kotia ei voisi saada. Nykyisellä

omistajalla on tosi hyvä kontakti Millaan ja mitä

vaan ne alkaa harrastaa, niin hyvin menee. En tiedä

yhtään dalmatiankoiraa, joka noin hyvin toimii ja

kauniskin se on.

Alla kuvassa upea Taika eli virallisemmin FIN MVA

Golden Design's Balance Beauty, omistaja Kirsi

Holma

Kuvassa poseeraa lähes vapaaehtoisesti Golden

Desing's A-pentue. Kennelin edellisestä pentueesta

on jo aikaa, joten C-pentueen odottamisessa on

varmasti erityistä jännitystä.