<< 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 >>

Kissanpäiviä ja koiranunta 5/2006

Perditan jengi

Nemo Pongo, Misse Perdita, Tyyne ja nyt

nuorimpana Sirius Scout muodostavat Perditan

jengin, joka touhuilee omassa blogissaan ja

jonka kuulumisista Virve Lindqvist meillekin kertoi.

Tyyne on vanhin, näyttää missä ollaan ja pitää

kuria. Tyyne on tullu meille 8 -vuotiaana

pitovaikeuksien takia, eikä tykkää ollenkaan

miehistä ja vieraisiin suhtautuu epäillen. Kun

Tyyne tuli, niin meillä oli toinenkin kissa, joka

kuitenkin kuoli. Ajatus oli, ettei oteta uutta kissaa,

mutta vaan neljä päivää meni, niin oli jo haku

päällä. Viikon päästä otettiin Misse.

Tyyne pitää huolen siitä mitä tehdään ja milloin

pitää syödä. Neljän aikaan jo maataan ruokakupin

edessä, että missä se ruoka on. Itsepäinenkin

Tyyne on ja välillä epäilen, että sen kuulossa on

vikaa, mutta kun raksut kolahtaa kuppiin, niin on

heti paikalla.

Misse kaunotar tuli KSEY:n kautta. Joku mummo

oli löytäny Missen ja Missen veljen ja syöttäny

niille koiranmakkaraa. Missellä on toispuolinen

väristys, se on vähän ruman näkönen. Se vaan

iski heti silmään. Sitä oli jo kutsuttu Perditaksi,

joten Misse Perdita sen nimen pitää olla.

Misse pitää aina Nemolle kuria ja näyttää, että

sinä olet minun alamaiseni. Se on myös tarkka

reviiristään ja pitää jodlaten saarnan liian lähelle

tulijoille.

Meillä kissat ulkoilee valjaissa, mutta Tyyne saa

joskus olla vapaana. Kyllä me joskus herätetään

vähän kummastusta, että "onko teillä koira". Niin

ja joskus on kysytty, että "onko ne vihasia, kun ne

pidetään valjaissa". Valjaissa kulkemisesta on

monta mielipidettä. Vaikka jotkut miettii, että se on

melkein eläinrääkkäystä, niin meillä on kissat ihan

täpinöissään jo kun ottaa valjaat esille. Ne tykkää

ulkoilla. Misse ei siedä, että muut tulee sen kanssa

yhtä aikaa, joten ne käytetään yksitellen.

Yläkuvassa vanharouva Tyyne poseeraa valokuvaa

varten ja alakuvassa Sirius on toista päivää uudessa

kodissaan. Kunnon unet tarvitaan, että taas jaksaa.