10
Jip-Jap'n cornishit ja snautserit
Minulla piti olla kolme kissaa, mutta tällä hetkellä on
kahden tuontinartun ja valkoisen tuontikollin lisäksi
kaksi kasvattia, joista toinen odottaa sopivaa hetkeä
lähteä jenkkeihin. Sitten on vielä neljän kuukauden
ikäinen pentu, joka etsii lemmikkikotia.
Näillä ei oo kun kihara pohjavilla, kuin krimin turkki.
Karva on pehmeä, kihara ja lyhyt. Kaukaa cornish voi
näyttää kaljulta, mutta sitä se ei ole. Cornish on
rakenteeltaan sellainen keiju ja hyvin sirorakenteinen.
Päivi Digertillä on takanaan pitkä kokemus
kääpiösnautserien kasvatuksesta ja nykyään
Jip-Jap'n kenneli on myös kissala. Kyselin Päiviltä
cornish rexien ja snautserien kasvatuksesta.
Cornish rexeissä on kaksi linjaa. Jenkkityyppiset on
hyvin hoikkia ja eurooppalaiset vantteria. Niitä tietysti
yritetään yhdistää ja eurooppalaista tyyppiä on saatu
sirommaksi. Omat kissani ovat ehkä enemmän
jenkkityyppiä, onhan narttuni tuotu jenkeistä. Ne ei ole
extrimeimmästä päästä, vaan olen yrittäny päästä
puoliväliin ja saada uutta verta rotuun.
Historiallisestihan tämä on nuori rotu.
Meillä oli aivan ihana maatiaispentu, joka leikattiin ja
se oli ulkokissa. Erään kerran, kun kissa oli puolentoista
vuoden ikänen, me lähdettiin Särkänniemeen ja oltiin
siellä päivä. Illalla kissaa ei enää näkyny. Sitä ei vaan
löytyny. Silloin sanoin, että mulle ei enää ulkokissaa
tuu. Kissaa kuitenkin kaipasi. Tuttavalla oli rotukissan
pentuja ja niin meille tuli cornish rex. Tämä onkin rotu,
joka pysyy hyvin snautserien vauhdissa.
Cornish rex on hyvin vilkas ja osallistuu kaikkeen.
Se tulee suihkuun, saunaan, vessaan ja osallistuu
kaikkeen. On hyvin seurallinen kissa ja aina siellä
missä sinäkin.
Kissanpäiviä ja koiranunta 6/2006
Sitten sitä alkoi ajatella, että kun kerran kasvatan
snautsereita, niin miks en vois kasvattaa kissojakin.
Suomesta en vaan löytäny sopivaa narttua, mutta
mulla ei ollu kynnystä tuomisessa, kun olen tuonu
ennemmin jo koiria.
Ei tuonti asioita kannata arastella, koska se ei ole
sen kummempaa kuin jos lähtisi ulkomaille
näyttelyyn. Eläin ei tarvitse sen enempää rokotuksia
tai muuta. Suurin juttu on, että sä löydät sen kissan,
jota haluat ja varsinkin kasvattajan, johon voit luottaa.
Cornishien suosio on viime vuosina kasvanu. Olen
itse aika tuore kasvattaja ja ensimmäiset pennut on
kaksivuotiaita. Se, miten meille tuli cornish rex, oli
alunperin ihan vahinko.
Suhteiden luomiset on tuonnissa kaikkein tärkeintä.
Kaikkien niiden kasvattajien kanssa, joilta olen tuonu,
olen tekemisissä edelleen. Sillon voi puolin ja toisin
auttaa tuttuja ihmisiä. Esimerkiksi keneltä olen
Venäjältä tuonu kollin, niin olin tutustunut häneen jo
näyttelyssä. Hän tiesi, minkä tyyppistä kissaa
halusin. Hän löysi valkoisen kollin ja minä vein
hänelle yhden pennun.
Sitten kun menee ulkomaille näyttelyihinkin ja
vastassa on kielimuuri, niin nämä tutut ihmiset
pystyy auttamaan. Mutta kun haluaa tuoda eläimen,
niin pitää vaan alkaa katsastelemaan ja
keskustelemaan maailmalle.
Jip-Jap'n Cherry Candy eli Cherry esittelee
cornish rexin hoikkaa olemusta. Omistaja ja kasvattaja
Päivi Digert, Jip-Jap'n. Sijoituskoti Saara Petäjoki