<< 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 >>

Kissanpäiviä ja koiranunta 7/2006

Herrasmieskissa Sören

Isonkyrön Tervajoella erään omakotitalon pihassa

ulkoilee usein kookas ja komea mustavalkoinen

kissa. Se on Sören, Vaasan kissatalosta haettu

kissa, joka nauttii elämästään Marita Karhunmaan

hoidossa. Kävin tapaamassa Söreniä ja Maritaa,

joka kertoi elämästä ison leikkisän kissan kanssa.

Sören kulki aluksi tosi ylhäällä ja nukkui tiskialtaassa.

Kerran hämmästyin, kun löysin sen makailemasta

makuuhuoneen oven päällä. Sören on tosi ketterä,

vaikka onkin noin iso kissa. Mitään se ei ole

pudottanu, vaikka kulkee hyllyissäkin.

Sören oli kaltoin kohdeltu, alkoholistiperheestä. Sen

sisko oli jo sijotettu jonnekin Seinäjoelle. On ne pitkiä

aikoja olla isossa laumassa, kun Sörenkin oli siellä

vuoden. Meillä Sören on ollu nyt kolme vuotta ja on

arvioitu, että ikää sillä on noin viisi vuotta.

Meillä oli ennemmin Nisse kissa, mutta se kuoli.

Vuosi oltiin ilman kissaa ja sitten mentiin Vaasan

kissatalolle. Ensin ei osattu päättää mikä otetaan,

mutta viikko kun mietittiin, niin tämä herrasmies

meille tuli.

Sörenin lempipaikka on sohvalla, mistä on hyvä

katsoa lintuja. Yllä Sören nukkuu sängyllä jalkopäässä.

Hyllyssä on paljon kynttilöitä. Pystytkö polttamaan

niitä? Mulla on paljon kynttilöitä ja kyllä niitä voi polttaa.

Sören käy kyllä haistamassa kynttilää, mutta tuntee,

että se on kuuma. Jos menen vaikka hakemaan puita,

niin sammutan tietysti ne ensin.

Häntä viuhuu, kun Sören seuraa lintujen

lentelyä pihassa.

Sören on innokas puskemaan ja hypää mielellään Maritan

syliin kehräämään.

Jutteleeko Sören paljon? Ääntelee ja pyytää ulos ja

juttelee varsinkin tytön kanssa. Sitten Sören käy

kaapimassa ruokakupilla, jos ruoka on vähän liian

vanhaa.