15
Koirien barffaus
Kissanpäiviä ja koiranunta 7/2006
Zamu oli syönyt kuivamuonaa ja söi sitä meilläkin
lähemmäs vuoden. Sitten rupesin kiinnostumaan
raakaruokinnasta. Flagstones sivuilla oli kirjotettu
luonnonmukaisesta ruokinnasta ja samoin Koirakoplan
sivut oli hyvät ja kyselin heiltä lisää. Ennen kun Viivi
tuli, niin Zamu söi jo sekaruokaa. Mitä enemmän oppi
ja luki, niin sitä enemmän alkoi ajatella, että se
raakaruokinta on koirille parempi vaihtoehto.
Barf ruokinnan aloittaminen lähtee liikkeelle tiedon
hankkimisesta. Soitin Jenni Kivikoski-Peltoselle, jonka
Zayora s kennelin sivuilta löytyy myös mainio ja
käytännönläheinen tietopaketti ruokinnasta. Hän kertoi
omista kokemuksistaan rhodesiankoirista,
barffauksesta ja raakaruokinnasta.
Koirien barf ruokinnasta löytyy useita hyviä yksityisiä
sivustoja. Esimerkiksi Koirakoplan sekä Kaukametsän
kennelin ruokintasivuihin kannattaa ehdottomasti
tutustua.
Apina taitaa olla Viivin oikein hyvä ystävä.
Zamu ja Viivi
Zamu on hassu poika ja tosi kiltti. Vähän
rhodesiankoiralle epätyypillisesti se on aika pehmo,
niin että jos joutuu vähän ärähtämään, niin Zamu
on ihan anteeksi . Paitsi koirien kesken on kyllä eri
meininki, silloin herra on hyvinkin itsevarma. Zamu
on aika pidättyväistä tyyppiä ja se on
luonteenomaista rhodesiankoirille.
Rhodesiankoira oli vielä jokunen vuosi aika
harvinainen rotu. Sen suosio kuitenkin kasvaa ja nyt
näitä koiria näkee jo enemmän koirapiireissä ja
harrastuksissa. Meille nyt 6 vuotias Zamu muutti
3 vuotiaana kasvattajalta. Se tuli jenkeistä
tarkoituksena käyttää sitä jalostukseen, mutta
koska sen sperma oli viallista, Zamu on tänä
päivänä ihan kotikoira.
Viivi on vähän yli 2 vuotias ja rakastaa kaikkea mikä
liikkuu. Peppu menee puolelta toiselle, kun häntä
heiluu niin kovaa. Se on todella avoin ja ystävällinen
koira. Minun mielestä nuoremmat sukupolvet
rhodesiankoirista on paljon avoimempia kuin
vanhemmat. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että
avoimen koiran kanssa on helpompi elää, mutta ei
rhodesiankoiran tarvitse välttämättä aivan niin avoin
olla kuin Viivi on. Minä odotan, että kun päästään
muuttamaan omakotitaloon, meneekö Viivi vieraita
vastaan häntää heiluttamaan vai tuleeko sitten se
luontainen vahtivietti esille.
Rhodesiankoirat on aikuisia noin 3-4 vuoden iässä.
Rhodesiankoirat on aiemmin olleet lähinnä
näyttelykoiria Suomessa, mutta nykyään harrastukset
alkaa kääntyä myös sinne liikunnallisempaan puoleen.
Niiden kanssa voi harrastaa TOKO:a, MEJÄä, hakua
ja agility on ehkä liikunnallisista suosituin.
TOKO on näistä varmasti haastavinta, koska siinä
vaaditaan pitkää pinnaa. Rhodesiankoira ei ole rotu,
joka tekee asioita siksi, että omistaja haluaa. Sen
pitää itse hyötyä tekemisistään. Herkkujen kanssa
homma toimii ja koiraa on tosiaan palkittava.
Motivoiminen on oma jipponsa näiden koirien kanssa.
Rhodesinakoirat ovat alun alkaen olleet
metsästyskoiria. Ne eivät ole palveluskoiratyyppiä,
vaikka yksilöeroja toki on. Jos on tarmoa ja haluaa
itselleen haastetta, niin rhodesiankoira on hyvä
valinta.
