<< 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 >>

19

Kissanpäiviä ja koiranunta 7/2006

Kun on peloteltu, että jotain olennaista voi jäädä

kotiruoasta pois, niin siirtyminen valmisruuista

barffiin arveluttaa aika tavalla. Meillä siirtyminen

tapahtui aika helposti, kun kissat olivat tottuneet

raakaan lihaan jo sekaruokinnalla. Broilerin siivet

ja kaulat vaan oli kissoille ihan uutta. Jos kissa ei

ole tottunu raakaan lihaan, niin voi mennä pitkään,

että se suostuu edes maistamaan tai mieltämään

ruuaksi.

Virtsakiteitä hoidettiin moneen otteeseen

antibiooteilla ja liuotusruoalla, ja ne saatiinkin

lopulta pois. Kissankultaa-sivustolla on pidempi

selostus virtsakiviongelmasta ja miten siinä

edettiin. Liuotusruuan syöttäminen ihan säälitti,

kun Louhi ei olisi halunnut sitä syödä, joten kun

kiteet oli saatu pois ja kissa todettu terveeksi,

päätettiin siirtää se raakaruokinnalle. Sairas,

kiteinen kissa on ehdottomasti hoidettava ensin

terveeksi, ja vasta sitten voi harkita, sopisiko

raakaruokavalio ylläpitoruoaksi.

Louhi vaihdettiin raakaruokaan kertaheitolla ja

Velho vähän hitaammin. Aluksi huoletti jättää

raksut pois. Mittailin Louhilta usein pissan ph:ta

ja seurasin tarkasti ruuan sopivuutta ja vaikutusta

virtsan happamuuteen. Pikku hiljaa ph alkoi

tasaantua normaaliksi, eivätkä kiteet ole enää

raakaruoalla palanneet. Velhollakin raakaruoka-

valiosta tuli selkeesti positiivisia vaikutuksia.

Paino tippui kilon verran ja Velho on nyt salskea

elohopeasalama.

Netistä löytyi tietoa siitä, miten barf sopii

ylläpitoruuaksi. Eläinlääkäri kielsi jyrkästi

raakaruokintaan siirtymisen, mutta löysin tutun

kautta toisen eläinlääkärin, joka ei suhtautunut

yhtä negatiivisesti barffaukseen.

...Kissojen barffaus

Ehkä suurin kynnys siirtymisessä oli luottamus

siihen, etten pilaa kissoja. Kannattaa uskoa ja

luottaa siihen, että maalaisjärjellä,

monipuolisuudella ja Pirskatilla pääsee pitkälle.

Koirien barf-ruokinnassa on se ero kissoihin, että

koirille annetaan enemmän kasviksia. Kissat tarvitsevat

kuituja vain pari prosenttia koko ruokamäärästä ja sen

takia ruokia ei paljon tarvitse tehdä.

Paraskaan raakaruoka ei vastaa hiiriä ja lintuja, mutta

lähempänä se on kissan luontaista ruokavaliota kuin

teollinen. Alkuaikana kissoille piti antaa seipuuroa parin

päivän välein, koska muutos kuitupitoisista raksuista oli

niin suuri. Kun kakka oli kovalla, niin sitten keitettiin

seipuuroa ja sillä selvä. Seipuuron kehittelin itse.

Velho on upea venäjänsininen.

Kissojen ruokaohjeita löytyy esimerkiksi Mirjam

Nummiselta (Ipsitilla, ja Mirjamin Kissanhoidon opas)

ja paljon ohjeita on esimerkiksi Miun Maun Mukaan

kirjassa (Mariitta Hämäläinen ja Tetta Kannel). Tosin

tuossa kirjassa on kasvispitoisempaa ruokaa, eikä

kasvikset nykykäsityksen mukaan ole kissalle ainakaan

niin suurina määrinä tarpeen.

En kokkaa muuta kuin seipuuron ja kissojen

pentuaikana tein Rafaellon kiusausta, joka tosin ei

oikein maistunu. Lihan kypsentäminen tuhoaa tauriinia

ja B-vitamiineja ja jos ruuat kypsennetään, niin

lisäravinteet ovat tärkeämpiä.

Kun näki, kuinka Louhi söi kanaa ekan kerran

liuotusruuan jälkeen, niin näki, että kissan mielessä

kuului "ihanaa, mä saan kunnon ruokaa". Ruoka

maistui kuukauden kituuttamisen jälkeen.