Pakkasia

Kyllä ulkosalla on nyt niin kylmä, etten mä lähde edes roskien vienti kamuksi emännälle. Hyrr.. Tassuja palellataa jo pelkkä ajatuskin.. Joskin lumihangessa on hauskaa pomppia vauhdilla..

Takkatulen ääressä on kyllä näillä keleillä paras paikka. Sääliksi käy niitä kulkkurikamuja jotka tällaisessa säässä joutuu ulkosalla elämään, ei se ole kissan elämää laisinkaan. Nyt ei mun reviirillä ole kulkureita näkynyt. Syksyllä yksi kilpparidaami kävi loukussa syömässä pupujussin ja paineli sitten kotiinsa radan toiselle puolen. Punavalkoinen kolli on myös pysynyt poissa. Luultavimmin naapureiden luon majailee.

Mua on kyllä lykästänyt kun olen tänne taloon päässyt. Täällä palvelu pelaa ja kuopsutuksia piisaa. Pikku kissankouluttaja osaa nätisti silittää ja välillä se pussaa mut ihan märäksi.. Ruuan eteen saan välillä tehdä tosissani aivojumppaa ja se on mukavaa. Sitten maistuu unetkin mainiosti.

Hampaat on nyt pysyneet kunnossa ja emäntää välillä aina niitä harjailee ja putsailee. Se putsailu ei oo kovin kivaa, mutta jos sen avulla pysyy leegot kondiksessa niin mikäs siinä.

Mutta vois se varottaa, ett’ matolääke ei maistu hyvälle.. Yööökss..

Tempun täyteistä alkuvuotta

Nyt pääsi Jesse poika filmistaraksi kun temppuja treenailtiin. Muutama kun on toivonut uusia temppuilu videoita, joten tässä niitä nyt sitten olisi teille.

Temppuilua
Jesse treenaa

A-este treeniä Jessen kanssa.
A-este treeniä

Pidempi pätkä ja samalla tuli aloitettua maahanmeno treenit. Sangen nopsaan Jesse tajusi idean. Tuossa sivussa on muutama muukin temppu.
Jesse maahanmeno

Hyvää joulua!

Joulu lähestyy

Niin se vaan kamut on, että joulu se lähestyy. Lauantaina pääsee herkuttelemaan olan takaa ja katsomaan tuoko pukki mitään. Tosin mä en mitään pukilta toivonutkaan, paitsi herkkuja. Mulle paras lahja on se, että on katto pään päällä ja hyvä palvelusväki. Siintä mä olen todella kiitollinen.

Vaikka usein niiden herkkujen eteen joutuu täällä taloudessa tekemään töitä. Ei se kyl mua oikeastaan haittaa yhtään, saapahan pohdiskella asioita sitten. Niin se pohtiminen tekee sitten niin niin väsyneeksi, että on pakko ottaa pienet nokoset..

Ihanaa on päästä ulos kirmailemaan emännän valvonnassa. Luoksetulo treenitkin sujuu ulkosalla aikasta mallikkaasti. Arvatkaa kumpi tuli tunkiolta nopeammin pois kutsuttaessa meidän labradorinnoutaja vai mä?

No joo, en mää Fani-labbista mollaa. Se on mukava tyyppi, joskin vähän kohlo vielä, pentu kun on mieleltään edelleen. Se on meidän pikku kouluttajan hyvä ystävä myös.

Yhteisiä treenihetkiä

Me tykätään treenailla yhdessä pienen kissankouluttajan. Tosin se on ottanut hyvän kannan asiaan ja katsoo hommaa mun silmin. Näin se sit oppii parhaiten, minusta ainekin.

Tosin se osaa olla liiankin ovela.. Heii se kalkkunaleike oli mun!!

Mutta on se reilukin. Kiitti puolikkaasta valmiiksi kuolatusta palasta..

Istuminen ja vilkutus käy meiltä yhtistemppuina mainiosti. Niistä ei yhteiskuvaa ole kun kuvaaja toimii samalla kouluttajana aina.