2

Tampereen turinat

Posted by Perdita on May 20, 2009 in Kuikuttimet, Näyttelyt, Peter, Virve

Sunnuntaina käväistiin Tampereella kissa-/marsunäyttelyssä.
Sirius ja Nemo tulivat viimeiksiksi Michael Edströmin tuomaroidessa, Tuomari ei tykännyt oikein poikien väristä ja Nemon karkea turkki ei miellyttänyt yhtään. Mutta eipä tuo meitä haittaa. Nätisti olivat molemmat pojat, mitä nyt Sirius maukui ja sähähti kerran, sekin kuumuuden syytä. Poika kun oli koisinut koko päivän makuupussin syöväreissä. Fiksumpana ensi kerralla ja makuupussi otetaan pois hyvissä ajoin ennen arvostelua.

Marsunäyttely oli aika sekava, paikoin erittäinkin sekava. Ilmoittautumispöytää ei ollut aamusta merkattu mitenkään. Kuikkupojille löytyi boksipaikka, luettelossa oli vain kaikkien marsujen ja muiden pienten vipeltäjien nimet ja luokat vaan ei mitään sanaakaan tuomareista saati sitten tuomarijaosta.
Kyselyn kautta sain selville, että mikä oli Pet(Lemmikki)-luokan tuomari ja kuka oli sitten ulkomuoto tuomari.
Oman vuoron seuraamista ei yhtään auttanut, että ei tiennyt mistään mikä numero oli nyt pöydällä ja kuka tulisi seuraavaksi. Onneksi tästäkin pääsi selville kyselemällä ja tutustumalla eri rotujen eroihin ja värityksiin.

Pet luokan tuomari oli englantilainen Lee New, joka olikin sitten todella tarkka tuomari. Ensin pöydälle meni Remus, ajattelin, että kohta saa tuomari hammasta. Pah mitä vielä poika nuoleskeli kirjaimellisesti Leetä. etujalkojan känsät veivät yhden pisteen, mutta poika sai huimat pisteet 99/100 ja runsaasti kehuja hyvästä kunnosta.
Peter oli seuraavana ja se sai sitten 90/100 pistettä. Mustassa turkissa purupölyä oli vaikka kuinka harjasi, siintä lähti pisteitä, myös känsistä ja hampiata poika ei edes suostunut näyttämään.

Penny Bell oli poikien ulkomuoto tuomari. Kovasti tykkäsi Remuksesta, Peter sai moitteita kaatuneista ruseteistaan, kuten tiesinkin. Remus poika vei avoimen luokan voiton ja sai kunniamaininnan. Peter tuli avoimessa viimeiseksi.

Paras Pet Marsu pöytään tuli Remukselle kutsu, mikä oli huima yllätys kun pet marsuja oli likemmäs sata ja pöytään otettiin 12 marsua. 8 marsua sijoitettiin sitten. Sen kummenpaa menestystä ei herunut mutta kunniapalkinto kylläkin.

Kuvia kuikkunäyttelystä tulee kun saan kuvat siirrettyä koneelle. Nyt on ollut kiirusta peltotöiden kanssa siksi näin pitkä päivitys välikin.
Kiitos kaikille moikanneille, harmi, että nyt oli niin kiirus päivä, ettei kaikkia edes ehtinyt moikkailemaan paremmin. Mutta voisi sitä joskus ottaa uusiksikin kissa-/marsunäyttelyn, tosin marsujen kanssa voisi muutenkin toistekin poiketa kuulemassa mitä pupeltajista ollaan mieltä. :)

 
3

Pajumaja

Posted by Perdita on May 15, 2009 in Kuikuttimet, Peter

Emäntä väkersi meille kuikkupojille oman pajumajan. Meillähän oli vastaava pienempi versio silloin kun oltiin ihan pikkusia. Nyt saatiin sitten isompi versio, joka just ja just mahtu häkkiin korkeutensa puoleen..

Nemo ja muut katit totesivat sen turvalliseksi. Samalla näkee vähän tuon majan koko luokkaa. ;)

Kyllä tää meille kelpaa mainiosti.

Tää maistuukin hyvälle!

Sunnuntaina me mennään jonnekin näytelmiin, en kyllä tajua yhtään mitä moisella tarkoittavat.. Tosin eikai se mitään kamalaa voi olla kun kissatkin käy semmoisissa. Jotain sertejäkin on jaossa, mutta tuskin me semmoisia saadaan, kun ekaa kertaa vasta ollaan käymässä.
Mut nyt täytyy mennä syömään majaa..

 
0

Porkkanaa vaatii kuikkukansa

Posted by Perdita on Aug 30, 2008 in Kuikuttimet, Peter

Nooo missä se meidän kuvauspalkka on.. Ai mikä? No porkkana tietysti. Ei tässä jaksa mitään tarinoida jos ei saada murua rinnan alle, me kun ollaan niin hoikki(lue: aina nälkäisiä).

Me ollaan tosiaan kasvettu ja komistuttu, muutenkin niin herroiksi tultu(lue: itsepäisiksi). Rodulleen pitää toki olla uskollinen, joten me ollaan vauhdikkaita, äänekkäitä(draamaquuenejä), itsepäisiä se myönnetään ja sangen rohkeita. Vielä ole tullut asiaa jota me oltaisiin kavahdettu. Aina mitä uutta emäntä keksii meidän häkkiin se otetaan innolla vastaan. Yleensä pomp-pomp-pomppien ja riemusta kiljuen.

Illalla jos emäntä unohtaa meidän iltasapuskat jääkaappiin me kyllä muistutetaan. Yleensä siinä vaiheessa kun se avaa rappusten alta oven kiljutaan, että; “muistitko porkkanan, häh?!” Muutaman kerran ovi on sulkeutunut ja emäntä kipittänyt porkkanaa tai muuta hyvää hakemaan meille.

Niin ja mahtisheinästä puhumattakaan. Siis meillä on kuninkaallistaheinää, se maistuu niin herkulliselle, että se vie kielen mennessään.Asian kulema emäntäkin on huomannut, meinaan heinän menekki nousu suuresti. Kiitos vaan Minna-tädille, joka toimii meille heinätätinä! Tää on niin superhyvää heinää, että sitä menee todellkin paljon.(kaksi marsua vetää päivässä hyvin kaksi iso kourallista heinää..) Kokoomme nähden syödään kuulema tosiaan kuten hevoset.

Nyt kun me aletaan olla jo aika isoja poikia niin saadaan, enää puolet vauvaruokaa ja puolet aikuistenpellettejä. Kyllä ne molemmat meille kelpaa ei siinä mitään..
Näytelmiä emäntä on meille suunnitellut, mutta ne menee aina kissanäyttelyiden kanssa pahasti päällekäin tai sitten on pitkä matka esteenä. Mutta ei meillä mitään kiirusta ole. Emäntä kun rekkasi meidät semmoiseen marsurekisteriinkin, että voidaan saada ehkä tulevaisuudessa ihan sertejäkin.. Niin kyllä marsutkin saa semmoisia uskokaa vaan. Käytös tapoja saadaan vielä vähän parantaa. No teini-ikään kuuluu uhoaminen ja välillä emännän sormet ja ködet ovat saaneet osansa, mutta ihan tosi harvoin..

Sitten viel yks asia, muistakaahan kirjurit pitää niska kunnossa pieni niskajumppa päiväsäs ei mitään maksa, mutta virkistää kummasti..

 
6

Kuikku ystävämme

Posted by Perdita on Jun 13, 2008 in Kuikuttimet, Peter

Minä en aikaisemmin paljoa marsuista ole perustanut. Siellähän ne häkissä vipeltää ja huutavat vähän väliä ruokaa. Mutta eilen koin ison ahaa elämyksen, kun tajusin, että meillähän on jotain yhteistä, siis minulla ja marsuilla. Me molemmat meinaan tykätään hirmuisesti tuore kurkusta.

Misse: Josko mä saisin vähän tota kurkkua.
Remus: Okei, mut älä kaikkee syö..

Remus: Heii älä nyt omimaan ala!

Remus: No nyt se vei sen..

Remus: Emäntää tuu jelppimään! Toi katti vei koko kurkun..

Remus: Noo jätä mulle ees jämät..
Misse: No okei kyllä se sopii..

Tässä mä safkaan Peterin kanssa.

Misse: Yöööks..Tässä on marsunkarvoja..
Peter: Pah älä siinä kitise vaan syö. Luulet sä, etät mun kurkunpala ei ole kissankarvoissa?

Auto Loan Quote | Cash Payday 911 | Cash Payday 911 | Free Wordpress Themes