Sunnuntai aamuna lähdettiin aikaisin liikenteeseen kohti Hyvinkäätä. Aslan matkusti niin nätisti kuin vain voi. Alkumatkasta oli kuulema huudellut, mutta se on ymmärrettävää poika kun paljoa ei ole yksin joutunut matkustamaan.
Hyvinkään näyttelyyn reitti on tullut tutuksi kun melkein joka kesä siellä on tullut käytyä kissanäyttelyssä. Joten perille osattiin oikein hyvin.
Misse pääsi näyttelyluettelon ja mainoksen mannekiiniksi, joten olikin sangen ihanaa kun ulko-ovella Misse otti vastaan näyttelyyn. ![]()

Aslanille tämä oli ensimmäinen FIFe näyttely ja siten myös isoin näyttely missä se on koskaan ollut. Ell-tarkastus sujui hyvin ja poika oli yllättävän reipas. Omassa häkissä piti aluksi vähän häseltää, mutta kun Aslan pääsi sylissä tsekkamaan näyttelypaikkaa niin rauha tuli häkkiinkin sitten.

Aslan olikin hyvä lisä itämaisrivistöön ja moni luuli sitä itämaiseksi, tosin iso kokoiseksi sellaiseksi. ![]()
Polgara oli palvelijoineen meidän ihastuttava häkkinaapuri.

Agilityä käytiin kokeilemassa ja poika suoritti kaikki esteet hitaasti omaan tahtiinsa. Mitään aikoja ei otettu. Pääasia oli, että Aslanille jäi agiradasta hyvä kuva. Pakottaminen kun ei kuuluu sitten ollenkaan periaatteisiini vaan aina edetään kissan tahtiin sen ehdoilla.

A-estettä poika ei ollut koskaan ennen edes nähnyt, mutta sen salat opittiin myös.

Hyppyeste

Mietintätauko



Kissa-agility ei ole todellakaan tosikoille soveltuva laji.
Olin kyllä pojasta enemmän kuin ylpeä. Hienosti suoritti kaikki esteet ja rohkaistu, vaikka hälinää ja meteliä piisasi hyvin.

Arvostelu sujui myös mallikkaasti. Tuomarina oli Linda Sviksa. Tuomari katsoikin tarkkaan kissan läpi ja kirjoitti huolella arvostelusetelin samalla selittäen. Väritys ja turkin laatua saivat hirmuisesti kehuja. Samoin pään muoto, vaikkakin nuorela pojalla pää ei vielä ole ehtinyt kasvaa kroppaa kiinni. Vahva rakenteinen, lihaksikas athleetti. Siis hyvin saman tyylistä arvostelua kuin Nemo sai nuorena.

Hienosti poika esiintyi.

“Very sweet and attractive young boy”

Kuudenneksi jäätiin sitten, kun pojalla on kehitys kesken. Mutta menestystä me ei lähdettykään metsästämään vaan hyvää kokemuksta ja sitä saatiin roppakaupalla. Poika ei kertakaan äännellyt näyttelyssä. Nemo ja Sirius kun olivat Aslanin iässä molemmat vähän räpättäjiä ja kaikille piti ähistä.
Kaiken kaikkiaan meillä oli sangen onnistunut näyttelypäivä, joka sujui kuin siivillä hyvässä seurassa. Niin ja sivu silmällä abyja ihastellen.
Ofelia viime vuoden agikissa oli yksi ihasteltavista.



Myynnissä teleskooppivartisia kosketuskeppejä vaihtuvin värein. Keppien hinta 12€(sis. pkt).
Lisätietoja
perditanjengi@gmail.com.









