Jaa tää oli tää merkki juttu.

Maatehan tässä vois käydä.

Hahaa nyt tulee jo kehuja.

Nyt niitä herkkuja kiitos emäntä.

On se meitä käyny jo kattomassakin kahteen kertaan. Mä olen kaukaa sitä ihaillut, mutta Misse on sitä käynyt puskemassa ja toteamassa, että se haisee vähän ällölle.. Kyllä mäkin uskallan lähempää tuttavuutta tehdä, mutta hiukan myöhemmin.. Misse saa toimi tiedustelijana..

Tässä musta pari temppuilu kuvaa..

Jengi on menettänyt reilun vuoden sisään kolme suurta persoonaa, joten mukava välillä kertoa iloisiakin uutisia. Tosin kuulema emännän kissakuume on edelleen valloillaan, joten saa nähdä mikä siihen sitten auttaa…

Monelta suunnalta on kyselty jengin “kasvamis”suunnitelmia. Niiden suhteen emäntäkin on vielä aika mysteerinen. Aika näyttää sitten. Sillä on kuitenkin meitä hirmuinen ikävä, kun ei se ilman kissaa ole koskaan elänyt noin pitkää aikaa.. Onneksi se tulee aina meitä katsomaan ja rääkkäämään, ei kun siis kouluttamaan. Mutta on meilläkin emäntää ikävä. Muona maistuu aina paremmin kun emäntä on käymässä.

Meidän harlekiinien on vaan tällä hetkellä kaikkein parasta asustella täällä “mummolassa”. Sapuskassa ja täysi hoidossa ei ole kyllä meillä mitään valittamista. Tässä vaan on vaarana, että kessi kasvaa kun herkkuja kannetaan eteen..

Mutta hyvä se on tietää, ettei emäntä meitä ole unohtanut. Kameralaukun kun se laskee keittiön lattialle niin mä olen salamana paikalla väkättäen vaatimassa temppuiluhetkeä. Joskus niin innokkaasti, että naksutinta kannan emännän perässä..

Mutta palaillaan taas kupille kun me keritään ja pidetään teidät ajantasalla, koska emäntä päättää jakaantua.. Sitten alkaakin tulevan kissahullun koulutus.

Aslan treenasi kosketusalustan saloja, hyvin poika muisti homman. Viimeksi kun syksyllä taidettiin asiaa opetella..

Maahan menon Aslan itse tarjosi ja ei voi kuin kehua pientä älykköä.

Aslan antaa tassua

Aslan istuu nätisti

Aslan Trixie Roulette pelin kimpussa

Lopuksi vielä karua arkea. Kamalaa kissan kidustusta kun joutuvat päiväraksujensa eteen tekemään töitä..

“Hmm miten tää toimii..”

“Haa, kas näin!”

“Nam se oli hyvää..”

Kaksikon pelaamisesta löytyy video todisteitakin, joita latailen nähtäväksenne heti kun ehdin.

Hyvinkään näyttelyyn reitti on tullut tutuksi kun melkein joka kesä siellä on tullut käytyä kissanäyttelyssä. Joten perille osattiin oikein hyvin.
Misse pääsi näyttelyluettelon ja mainoksen mannekiiniksi, joten olikin sangen ihanaa kun ulko-ovella Misse otti vastaan näyttelyyn.

Aslanille tämä oli ensimmäinen FIFe näyttely ja siten myös isoin näyttely missä se on koskaan ollut. Ell-tarkastus sujui hyvin ja poika oli yllättävän reipas. Omassa häkissä piti aluksi vähän häseltää, mutta kun Aslan pääsi sylissä tsekkamaan näyttelypaikkaa niin rauha tuli häkkiinkin sitten.

Aslan olikin hyvä lisä itämaisrivistöön ja moni luuli sitä itämaiseksi, tosin iso kokoiseksi sellaiseksi.
Polgara oli palvelijoineen meidän ihastuttava häkkinaapuri.

Agilityä käytiin kokeilemassa ja poika suoritti kaikki esteet hitaasti omaan tahtiinsa. Mitään aikoja ei otettu. Pääasia oli, että Aslanille jäi agiradasta hyvä kuva. Pakottaminen kun ei kuuluu sitten ollenkaan periaatteisiini vaan aina edetään kissan tahtiin sen ehdoilla.

A-estettä poika ei ollut koskaan ennen edes nähnyt, mutta sen salat opittiin myös.

Hyppyeste

Mietintätauko

Kissa-agility ei ole todellakaan tosikoille soveltuva laji. Olin kyllä pojasta enemmän kuin ylpeä. Hienosti suoritti kaikki esteet ja rohkaistu, vaikka hälinää ja meteliä piisasi hyvin.

Arvostelu sujui myös mallikkaasti. Tuomarina oli Linda Sviksa. Tuomari katsoikin tarkkaan kissan läpi ja kirjoitti huolella arvostelusetelin samalla selittäen. Väritys ja turkin laatua saivat hirmuisesti kehuja. Samoin pään muoto, vaikkakin nuorela pojalla pää ei vielä ole ehtinyt kasvaa kroppaa kiinni. Vahva rakenteinen, lihaksikas athleetti. Siis hyvin saman tyylistä arvostelua kuin Nemo sai nuorena.

Hienosti poika esiintyi.

“Very sweet and attractive young boy”

Kuudenneksi jäätiin sitten, kun pojalla on kehitys kesken. Mutta menestystä me ei lähdettykään metsästämään vaan hyvää kokemuksta ja sitä saatiin roppakaupalla. Poika ei kertakaan äännellyt näyttelyssä. Nemo ja Sirius kun olivat Aslanin iässä molemmat vähän räpättäjiä ja kaikille piti ähistä.

Kaiken kaikkiaan meillä oli sangen onnistunut näyttelypäivä, joka sujui kuin siivillä hyvässä seurassa. Niin ja sivu silmällä abyja ihastellen.
Ofelia viime vuoden agikissa oli yksi ihasteltavista.

Ei voi kuin ihastella musta harlekiini kaksikkoa. Misse ja Aslan tulevat niin mainiosti toimeen keskenään. Misse on hyväksynyt Aslanin parhaiten kaikista kissakamuista mitä sillä on ollut. Aslan tosin on niin röyhkeä, ettei välitä vaikka Misse joskus marisisi kun toinen tunkee viereen.

Alkuviikosta olin pari päivää kaksikon luona. Molemmat saivatkin aimo annoksen aktivointia monessa muodossa.

Ulkoilu oli ihan ehdoton kohokohta, vaikkakin valjastelun lopussa Aslan sai kaadettua muovituolin, josta seurasi hepulikohtaus. Vänttisen valjaat näyttivät taas hyvyytensä kun villisti rimpuileva poukkoileva kissa ei päässyt valjaista irti. No lopulta Aslan rauhoittui ja pääsi sitten sisälle lepäämään. Tästä taas muisti, että on käydessäni muistettava totuttaa poikaa ulkona erilaisiin ääniin. Kuten aikanaan tein Siriuksen ja Nemon kanssa.

Maatiaiset “omassa” ympäristössään.

Misse näytti miten sujuu hiukan erikoisempi agility.. Ja Aslania potutti kun ei päässyt mukaan..

Aslan pääsi myös pesulle eilen. Sunnuntaina kun poika esiintyy perskituomarin pöydällä niin pesu oli tarpeen. Poika ei kertakaan maukunut tai rimpuillut pesun eikä kuivauksen yhteydessä. Pesu”laudallekin” poika itse hyppäsi. Joten ei voisi olla helpompaa pestävää.

Upea kaksikko

Joitakin värejä on rajoitetusti.
Keltaisten keppien koko on 13cm-> 51,5cm ja muiden 16cm->62,5cm.

Keppien hinta on 12€(sis pkt).

Hyvinkäällä olen sunnuntaina paikalla, joten sieltä nouto onnistuu.

Yhteydenotot jengin mailiin perditanjengiPOISTATÄMÄ@gmail.com

Uusi peli saapui mun testattavaksi(niin vain mun ei siihen Misse saa koskea ilman mun lupaa).

Siis nami on tuolla..

Emäntä tuliks tässä mukana ohjekirjaa? Ai ei vai.. No kyllä mä tän selvitän..

Jos tassulla tuosta nappaa.

Sitten pyöräyttää lautaa niin..

..avot namin saa poimittua!

Ylävitonenkin sujuu multa mainiosti. Nyt olen malttanut kynnetkin pitää jo piilossa.

Kosketuskepin kanssa olen myös harjoitellut.

Ei musta eikä kyllä Missestäkään ole yksineläjiksi, joten yhdessä me pysytään. Silloin maistuu muona ja leikkikin paljon paremmin.

Me tykätäänkin yhdessä juosta rallittaa välillä, jopa niin kovaa, että mummoa ja vaaria ihan hirvittää..
Toki osataan me lunkistikin ottaa..

Mulle on kuulema yksi näytelmäkeikkakin tiedossa pian. Se onkin mun eka FIFe esiintyminen ja samalla reissulla pääsen kokeilemaan tassujani ekaa kertaa agilitykisoissa. Hyvinkäälle ollaan emännän kanssa tulossa 6.6. Misse ei lähde mukaan, mutta sillä on tassunsa jotenkin näytelmäviikonlopussa kiinni. Voi olla, että pakostikin silmät osuvat Misse kaunottareen.
Jengin edustuspaineet on siis mun harteilla, mutta onneksi emännän kanssa ollaan jo sovittu, että pääasia päivässä on se, että meillä molemmilla on mukavaa. Ei mitään menestyspaineta mulla siis ole.